Kuva: HBO

1

Martin Scorsesen ohjaama Living in the Material World kertoo The Beatles -yhtyeen ”ainoasta hyvin kitaraa soittaneesta” jäsenestä George Harrisonista. Tuo tärkeä tieto kerrotaan heti dokumentin alussa.

Kaksiosaisessa tarinassa on mukana Harrisonin ja hänen laajan kaveripiirinsä haastatteluja. Dokumentti alkaa Georgen kahden vanhemman veljen Peterin ja Harryn haastattelulla. Tärkeitä asioita kertovat myös Harrisonin vaimo Olivia ja heidän poikansa Dhani.

Yllättävää on kuinka ristiriitaiseksi mieheksi George Harrison osoittautuu. Huumeet olivat hänen elämässään mukana pitkään. Elämää ja mielenrauhaa pyrittiin korjaamaan henkisillä harjoituksilla, joihin oppaana oli Ravi Shankar.

Dokumentti kertoo ensin nuoren Harrisonin elämästä beatlena. Maailman kuuluisimman yhtyeen jäsenenä ei ollut aina niin helppoa. Harrrison jätti jälkensä The Beatlesin musiikkiin muun muassa kappaleillaaan Taxman, Within You Without You, While My Guitar Gently Weeps, Something ja Here Comes the Sun. Harrison jätti yhtyeen hetkellisesti riideltyään Paul McCartneyn kanssa. Johnin ja Ringon kanssa välit säilyvät pääosin hyvinä.

Dokumentin toisessa osassa keskitytään Harrisonin soolouraan, avioliittoon sekä ystävyyteen Ravi Shankarin kanssa. Mukana on useita ennen näkemättömiä haastatteluja.

George Harrison ei ollut ainoastaan laulaja ja kitaristi vaan myös elokuvatuottaja. Hän oli mukana muun  muassa Monty Python -elokuvan Brianin elämän (1979) tuotannossa.

Living in the Material World HBO Max -palvelussa.

2

Ohjaaja-käsikirjoittaja Pentti Järvinen teki vuosina 1995–2010 Radioteatterille kuunnelmasarjan, jonka pääosassa on vainajat. Dekkarifriikki Laura Tervonen ja ex-rikospoliisi Salmi tapaavat ensimmäistä kertaa vasta-avatussa antikvariaatissa. Alkaa ensimmäisen yhteisen murhamysteerin selvittely. He tutkivat näiden vainajien kuolemaa ja elämää.

Vainaja-kuunnelmasarjassa on seitsemän osaa ja jokainen jakso on nimetty suomalaisen iskelmän mukaan. Jokaisessa jaksossa on jonkun verran jännitystä ja erityisen paljon mustaa huumoria.

Sarja kestää useita kuuntelukertoja ja voisi toimia oppimateriaalina niin dekkareiden kirjoittajille kuin näyttelijöille. Pääosissa loistavat Ritva Valkama ja Aarre Karén.

Erityisesti kaipaa nykyisin Pentti Järvistä, joka myös kirjailija ja tv-toimittaja. Monipuolinen tekijä sai aikaan paljon älykkäitä käsikirjoituksia. Järvisen tuotantoon kuuluu niin tv-ohjelmia, näytelmiä, kuunnelmia, käännöksiä, sketsisarjoja kuin pakinoita. Huumorilla höystetyt viihdeohjelmat Hepskukkuu, Hukkaputki ja Itse valtiaat ovat Pentti Järvisen kynästä. Yhteiskuntaa tarkasti huumorin keinoin kuvaavat sarjat ovat kestäneet aikaa.

Vainaja Yle Areenassa.

3

Jouluksi ihminen tarvitsee jännitystä elämään, muuten on liian mukavaa ja tylsää.

Katsoessani kirjahyllyäni näen vanhat, aina uudelleen jouluisin luettavat dekkarit: amerikkalaisen Patricia Highsmithin (1921–1995) Lahjakas herra Ripleyn, ruotsalaisnero Stieg Larssonin (1954–2004) Millennium-trilogian, brittikirjailija P. D. Jamesin (1920–2014) kirjan Kuolema saapuu vierailulle sekä Mika Waltarin (1908–1979) teoksen Kuka murhasi rouva Skrofin. Kaikista näistä on tehty myös ansiokkaita tv-sarjoja tai elokuvia.

Texasissa syntynyt Highsmith eli vaikean lapsuuden ja nuoruuden, muutti Englantiin ja päätyi lopulta Sveitsiin, jossa kuoli vaikeaan sairauteen 71-vuotiaana. Hänen kirjastaan Muukalaisia junia tehtiin jo vuonna 1951 elokuva, jonka ohjasi Alfred Hitchcock.

Stieg Larsson oli ruotsalainen toimittaja ja kirjailija. Hänen tarinaansa kuuluivat kasvatusvanhemmat, vasemmistolainen isä ja yhteiskunnallinen kamppailu rasismia ja äärioikeistoa vastaan. Tuosta kaikesta nerokkaan Millennium-sarjan ammentanut Larsson kuoli sydänkohtaukseen 50-vuotiaana.

P. D. James oli aateloitu englantilainen, joka syntyi Oxfordissa alempaan keskiluokkaan. Hänenkään nuoruutensa ei ollut helppo: äiti joutui mielisairaalaan, kun Phyllis Dorothy oli teini. P. D. lopetti koulun ja jäi huolehtimaan nuoremmista sisaruksistaan. Avioliittokin jäi lyhyeksi armeijan lääkärinä toimineen aviomiehen jouduttua mielisairaalaan. Kaksi tytärtä olivat ennen kirjailijanuran alkamista aviomiehen vanhempien hoivissa. Ensimmäinen Adam Dalgliesh -rikostarina julkaistiin vuonna 1962.

Mika Waltari kirjoitti kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisromaaneja Sinuhesta alkaen aikana, jolloin monikaan ei tiennyt meistä muuta kuin Sibeliuksen. Waltari kirjoitti myös kolme dekkaria, joiden pääosassa oli Komisario Palmu. Näistä ensimmäinen, Kuka murhasi rouva Skrofin, on filmattu nimellä Kaasua, komisario Palmu (1961). Elokuvan ohjasi Matti Kassila, joka käsikirjoitti sen yhdessä Kaarlo Nuorvalan kanssa.

Kirja on hyvä ja yllättävä. Ensimmäinen lukukokemus noin 15-vuotiaana pelasti silloin jouluni. Se aiheutti myös sen, että aloin etsiä kirjastosta muitakin sen aikaisia suomalaisia salapoliisiromaaneja. Silloinen paikkakunnan kirjasto oli aarreaitta.

Maija Kääntä

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua