Parasta juuri nyt (8.2.2020): Runeberg-palkinto, Hanna Riikka Kuisma, Ariadne auf Naxos, Carmen, kevät

VIC18063005x

Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Siskotuulikki Toijonen kiittelee kotimaista kirjallisuutta ja oopperataidetta.

1

Keskiviikkona 5.2.2020 Runebergin päivänä Porvoossa jaettiin 34. kerran Runeberg-kirjallisuuspalkinto. En nosta tätä palkintoa Parasta juuri nyt -listalle siksi, että olin palkintoraadissa valitsemassa voittajaa, vaan siksi, että se on maamme merkittävin, laajasti arvostettu kirjallisuuspalkinto.

Suomen kirjallisuuspalkintojen joukossa Runeberg-palkinto erottuu edukseen monenlaiselle kirjallisuudelle avoimena kilpailuna vailla genrerajoituksia. Palkinnosta kilpailevat eri kirjallisuudenlajit tasavertaisina. Mukana voi olla runoja, esseitä ja novelleja proosan lisäksi, kun vaikkapa Finlandia-palkintokisaan voivat osallistua vain romaanit. Asiantuntijaraatien valinnoissa ei ole kavahdettu vaikeampaakaan kirjallisuutta.

Runeberg-palkinto myönnettiin tänä vuonna Ralf Andtbackalle teoksesta Potsdamer Platz. En dikt (Förlaget, 2019). Joten se on parasta runoutta juuri nyt!

Teoksessaan Andtbacka uudistaa kiehtovalla tavalla runokieltä. Runoelman muistutus siitä, että sotimisen ja hajottamisen lisäksi ihminen osaa myös rakentaa ja korjata, on lohdullinen.

Tunnelmien ja historiallisten vaiheiden kuvaus kasvaa moniulotteiseksi, ruumiilliseksi lukukokemukseksi havaintoineen, muistumineen ja odotuksineen. Myös kieli muuttuu koneiston läpi kulkiessaan. Merkitykset romahtavat kuin pommitetut rakennukset – tai kuin muuri. Uusia sanoja ja merkityksiä syntyy. Potsdamer Platz heijastelee peilin tavoin aikaamme.

2

Mitään näin vastenmielistä en ole lukenut sitten beat-kirjailijoiden kuninkaan William S. Burroughsin Alastoman lounaan. Hanna-Riikka Kuisman mustanpuhuva, elämän laitapuolelle luiskahtaneiden ihmispolojen huumehelvettiä ja kaikenlaista osattomuutta kuvaava Kerrostalo (Like, 2019) on kaikessa rajuudessaan pysähdyttävä taideteos. Se nostaa Kuisman kotimaisten nykykirjailijoiden kärkikaartiin. Fantastista burleskia tarjoilevalla kirjalla kelpaa rynnistää kansainvälisillekin kirjamarkkinoille.

Kuisma telkeää lukijan kauniin, runollisen kielen lumoon, kuten kansainvälinen sijoitusyhtiö rujon lähiön asukkaat omistamiensa kiinteistöjen sähköaidan taa. Kontrasti sanataiteen helmiä sirottelevan lyyrisen kielen ja alatyyliä säästelemättömän tapahtumien kuvaamisen välillä on mestarillista kirjailijan työtä.

Kirjassa on myös väkevä yhteiskunnallinen eetos. Kuisma kirjoittaa työttömyyden ja muiden vastoinkäymisten aiheuttamasta sukupolvien taakasta, kun yhteiskunnan laidalle unohdettujen ihmisten elämästä on karsittu kaikki ilo, toivo ja merkitys.

Kipeänkaunista, trillerimäistä Kerrostaloa on markkeerattu Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan kaltaisen kollektiiviromaanin päivitykseksi 2020-luvulle. Miksipä ei. Linnan jermujen toilailu huvittaa, Kerrostalon asukkaiden ahdistaa ja itkettää.

Parasta ensi viikolla on myös Akateemisen kirjapiiri. Maineikas kirjapiiri kokoontuu Tampereen Akateemisessa kirjakaupassa 12.2.2020 klo 17. Kirjailijavieraana on Hanna-Riikka Kuisma.

3

Richard Strauss oli koukussa Antiikin Kreikan myyttisiin tarinoihin – kukapa ei. Ja kun hän yhdessä libretisti Hugo von Hofmannsthallin kanssa sämpläsi niihin sopivan annoksen modernia psykologiaa, nuo myyttiset hahmot raadollistuivat Ariadne auf Naxos -oopperassa nykyaikaisten ihmisten kuvajaisiksi ristiriitoineen kaikkineen.

Ohjaaja Katie Mitchell on tyylikkäästi sijoittanut oopperan nykyaikaan ja saanut aikaan melkoisen, aikamme hektisyyttä ironisoivan kaaoksen koomisine touhottajineen. Kukas se on sanonut, ettei oopperassa saa nauraa? Nyt kuulkaas voi suunnata Kansallisoopperaan katsomoon pitämään hauskaa erinomaisen opera seriaa ja buffo-oopperaa hivelevästi tarjoilevan teoksen parissa.

Suuria odotuksia oopperataivaalla herättävä lyyrisdramaattinen sopraano Miina-Liisa Värelä lunastaa suvereenisti odotukset raskaana olevan, äitiyden onnen saavuttavan primadonna Adriannen roolissa. Hän laulaa hivelevän kauniisti ja linjakkaasti rooliinsa eläytyen.

Niin ikään mezzosopraano Jenny Carlstedt laulaa upeasti säveltäjän roolissa raivotessaan, kun hänen kultivoituneeseen oopperaansa ängetään commedia dell’arte -pelleilyä. Myös muu roolitus oli onnistunut, erityisesti mainion kujeilijan, Danae Kontoran taiturillinen laulaminen oli illan kohokohtia ja Mika Pohjosen jykevä tenori sopi komeasti Bacchuksen rooliin.

Punaisessa koltussaan liehuva Jorma Uotinen rikkaan miehen roolissa on mainio, kuten monenkirjava joukko kaikkinensa. Nyt on tarjolla todellista herkkua, kansainvälisen tason oopperataidetta Helsingissä.

Richard Straussin Ariadne auf Naxos Suomen kansallisoopperassa. Musiikinjohto Hannu Lintu, ohjaus Katie Mitchell, lavastus Chloe Lamford, puvut Sarah Blenkinsop, valaistus James Farncombe, koreografia Joseph Alford. Uusintaohjaus Heather Fairbairn, Lily McLeish.

4

Ei aavistustakaan, miten Tampereen Oopperan Georges Bizet’n Carmen onnistuu, mutta listaan sen odotuksen tänne. Ensi-ilta on 14.2.2020.

Ohjaaja Marco Bjurström onnistui niin hyvin Hämeenkyrössä esitetyn Sillanpää-oopperan ohjauksessa, että miksipä ei vaativan Carmeninikin. Jännittävää!

– Rakastan Bizet’n musiikkia, ja oopperaan sävelletty liike ja kehollisuus viehättävät minua. Lisäksi pääsemme tekemään oopperan vahvoista naisista, mikä tuntuu kiehtovalta, Bjurström kertoo.

Carmenin voimakkuus ja kapinahenkisyys on hänen mielestään kaksiteräinen miekka.

– Teoksen hahmot toistavat samoja virheitä yhä uudestaan, ja tämä päättymättömän piirin tematiikka näkyy myös ohjauksessani. Ihminen ei tunnu ottavan opikseen, ei tässä oopperassa eikä aina elämässä muutenkaan.

Carmenissa kuullaan tuttuun tapaan Tampere Filharmonian lisäksi Tampereen Oopperan kuoroa ja lapsikuoroa.

Nimiroolin esittää mezzosopraano Niina Keitel, joka lauloi Carmenina menestyksekkäästi viimeksi Bonnin oopperassa Saksassa vuonna 2017. Don Josén roolin laulaa Arturo Chacón Cruz. Micaëlan roolissa nähdään Marjukka Tepponen ja Escamillona Tommi Hakala.

Teoksen visualisoinnista vastaavat Kati Lukka, pukusuunnittelija on Erika Turunen ja valosuunnittelija Ville Syrjä. Tampere Filharmoniaa johtaa kapellimestari Alberto Hold-Garrido.

5

Ihana talven – joka ei koskaan tullut – valo, pitenevät päivät ja hienoiset kevään merkit. Pitkät lenkit Kaupin metsissä ja Näsijärven rannoilla piikkilenkkareiden antamalla turvatakuulla. Luonnon ja valon suoma mielenrauha.

Siskotuulikki Toijonen