Cat in the Box. Kuva: Petri Hänninen

1

Olen hehkutellut Mari Luoman kirjoja jo pitemmän aikaa, ja nyt luimme viimeisenkin väliin jääneen Luoman teoksen pois alta. Ihan tavallinen hirviöperhe -lastenkirjassa (WSOY, 2023) seikkailevat kymmenvuotiaat kolmoset Jutta, Jukka ja Juuli, jotka ovat syntyneet tasan samalla sekunnilla. Moinen on ollut mahdollista, koska heidän äitinsä ja isänsä ovat hirviöitä.

Hirviöt yrittävät parhaansa mukaan esittää normaaleja ihmisiä, joten ne kopioivat ihmisten tapoja 1980-luvun muotilehdistä. Mutta öisin pariskunta päästää todellisen luontonsa valloilleen ja mekastaa ja särkee minkä ehtii. Yritä siinä sitten käydä koulua ja saada kavereita.

Kirjassa olisi varaa revitellä rajumminkin Roald Dahlin sekä Jack Meggitt-Phillipsin Hirviö & Helmikki -kirjojen hengessä. Lopetuskin kaipaisi jonkinlaista huipennusta. Mutta mitäpä tuosta, Ihan tavallinen hirviöperhe on siitä huolimatta varsin omaperäinen lasten- ja nuortenkirja, jota voi lämpimästi suositella vaikka pukinkonttiin.

Lue Mari Luoman Mintun makuisen murhan arvostelu täältä.

2

Kirjallisuuden Nobel-palkinnotkin jaettiin. Ruotsin Akatemian tilaisuus on joka vuosi yhtä lakonen ja töksähtävä, mutta samalla niin kutkuttava. Kuka palkinnon saa, ja olenkohan lukenut kyseistä kirjailijaa? Onko hänen teoksiaan edes suomennettu, tai mihin maanosaan palkinto ylipäätään menee?

Tänä vuonna vuorossa oli Aasia, ja Han Kang sai Nobel-palkinnon toisena etelä-korealaisena. Presidentti Kim Dae-jung sai rauhanpalkinnon vuonna 2000. Akatemia on petrannut aiemmasta, ja vuodesta 2018 lähtien palkinto on jaettu joka toinen vuosi naiselle. Hyvä niin. Han Kang on Nobel-kirjailijaksi nuori, hän on syntynyt vuonna 1970.

Lue Leena Reikon arvostelu Han Kangin teoksesta Älä jätä hyvästejä täältä.

3

Tamperelainen Ravintola Plevna täyttää tänä syksynä 30 vuotta. Paikka möllöttää keskellä historiallista Finlaysonia, mutta jostain syystä siellä tulee käytyä aivan liian harvoin. Rempseän ilmapiirin lisäksi paikasta saa erinomaista ruokaa ja olutta. Lounaalla tarjoiltiin vegepyttäriä, ja täytyy sanoa, että se oli erinomaista lajissaan.

4

Cat in the Box, tutummin Kissaboksi, on tikkipeli, jossa saat itse päättää mitä maata korttisi on. Kortin numerolle vain pitää olla tilaa laudalla, ja jos ei ole, aiheutat paradoksin Schrödingerin kissan tapaan. Uudessa Deluxe-painoksessa kaikki on isoa: lauta, nappulat ja hellyttävä aloittavan pelaajan kissamerkki.

Toinen uusi korttipelituttavuus on Fishing. Friedemann Friesen suunnittelema tikkipeli tuntuu ensin sekavalta, mutta kun rytmiin pääsee, sen toteaa olevan nerokkaasti suunniteltu.

Peli etenee normaalin tikkipelin tapaan, paitsi että jokainen saatu kortti on piste. Kerätyt kortit toimivat pelaajan käsikortteina seuraavalla kierroksella. Ne pelaajat, jotka eivät saa haalittua tarpeeksi tikkejä, saavat täydentää kättään lisäpakasta, josta nousee koko ajan parempia kortteja. Eli kun yksi vuoro menee huonosti, seuraava menee sitten (ehkä) vähän paremmin. Parin pelin perusteella julistaisin tämän jo yhdeksi pelivuoden sensaatioista.

Sari Jääskeläinen: Juuret. Kuva: Petri Hänninen

5

Galleria Koppelossa on avautunut Leena Seppälän, Irina Kytölän, Sari Jääskeläisen ja Kukka-Maaria Jaatisen Paletilta-näyttely. Näyttely koostuu luonto- ja eläinaiheisista maalauksista, mutta sekaan on eksynyt pari muotokuvantapaistakin. Värikylläisissä teoksissa on vahva tunnelma, ja seassa on ripaus fantasiaa.

Esimerkiksi Sari Jääskeläisen Juuret-teoksessa on korkealla kukkulla sijaitseva kylä, josta versoo paksuja juurakoita. Ehkä teoksen voisi tulkita niin, että pienellä kyläyhteisöllä on voimakkaat, paikkasidonnaiset juuret.

Näyttely on avoinna 30.10.2024 saakka.

Petri Hänninen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua