Kuva: Yle
Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Maija Kääntän listalla on televisiosarjaa, kirjallisuutta ja kesäkuunnelmaa.
1
BBC:n televisiosarja The Capture (2019–2022) on tästä päivästä tai lähitulevaisuudesta, jossa mikään ei ole sitä miltä näyttää.
Nuori brittisotilas saa syytteen aseettoman afganistanilaisen miehen tappamisesta. Oikeudessa todistetaan, että afgaanimies uhkasi sotilasta ja sen seurauksena sotilas ampui. Vapautettu sotilas Shaun Emery rakastuu asianajajaansa ja pyytää tätä treffeille. Viimeisellä tapaamisella bussipysäkillä tapahtuu paljon. Mikä on totta ja mikä ei? Tapahtumasta alkaa tiheätunnelmainen jännitysnäytelmä.
Holliday Grainger on vakuuttava, herkkä ja vahva nuoren poliisin roolissa. Pahojen setien rooleissa nähdään Ben Miles ja Ron Perlman, ja ministerin roolissa upea Paapa Essiedu.
The Capturen nähtyään tietää, että mikä tahansa nettimaailmassa voi olla valhetta – tai täyttä totta, jota on vaikea uskoa.
The Capture Viaplay-palvelussa.
2
Koululaitos on ollut suurten muutosten kourissa jo pitkään. Kun ei ole ollut koululaisen vanhempi vuosikymmeniin, ei tiedä miten paljon opettajien työ on muuttunut. He ovat osan aikaa ”konttoristeja”.
Tommi Kinnunen ja Minna Rytisalo ovat kumpikin koulutukseltaan opettajia ja heidät molemmat tunnetaan paremmin palkittuina kirjailijoina. Rytisalo on kotoisin Sodankylästä ja ollut opettajana Kuusamossa. Kinnunen on Kuusamosta ja opettaa tällä hetkellä Turussa.
Ensimmäiset huomiot kirjasta hämmästyttävät ihmistä, joka kävi koulua 1970-luvulla. Silloin koululaitos oli oppimista varten, koululaisten ja opettajien yhteiselo oli auktoriteetin ja opetettavan yhteiseloa. Nyt koululaitosta hallitsevat päättäjät (siellä jossakin), joilla ei välttämättä ole opettajankoulutusta eikä kokemusta opettajan työstä. Heidän lisäkseen riesana ovat oppilaiden vanhemmat, jotka haluavat todistuksen siitä, että kakaransa ovat parempia kuin he ovat. Opettajilla on melkein yhtä paljon ongelmia vanhempien kanssa kuin oppilaiden.
Koululaitoksen uudistuksia on tehty jälleen kerran Ruotsin mallin mukaan, huonon mallin, josta naapurimaassa valitettiin jo ennen kuin Suomi otti sen käyttöön. tietävät mistä kirjoittavat.
Huokauksia luokasta (WSOY, 2024) on loistavaa tietokirjallisuutta kaikkia koskettavista asioista.
3
Maarit Hurmerinta oli nuori, kaunis ja lahjakas muusikko aloittaessaan uransa 1970-luvulla. Työskennellessään Love Recordsin konttoristina hän toi ilmi halunsa laulaa ja tehdä musiikkia. Atte Blom ja Otto Donner antoivat Maaritin yrittää ja siitä on seurannut tähän mennessä 19 studioalbumiaa ja yksi livealbumi.
Maarit on ollut suomalaisen rockmusiikin naispuolinen esikuva. Hänellä on persoonallinen ääni; hänen musiikkiaan kuullessaan tietää aina kuka laulaa.
Ylen musiikkiaiheiset kesäkuunnelmat ovat olleet hyviä ja sama jatkuu uuden Maarit – nälkää ja rakkautta -podcastin myötä.
Maarit ja Sami Hurmerinnan elämä muusikkoina ja myöhemmin perheellisinä ihmisinä on arkinen tarina siitä miten aika ja rahat eivät aina riitä elämiseen. Musiikki on tärkeää ja sen eteen tehdään paljon töitä. Alusta asti Maarit on ollut tekemässä kappaleisiinsa säveliä ja sanoja. Lainaa vain (1973), Jäätelökesä (1978) ja Avainkaulalapsi (1980) on nimetty Maaritin tunnetuimmiksi kappaleiksi. Tosifanille melkein jokainen kappale on hyvä ja parhaat osataan ulkoa.
Kuunnelmassa tarinoita elävästä elämästä ei kaunistella. Maaritin elämä ei ollut lapsuudessa kovin helppoa, vanhemmat olivat alkoholisteja. Maarit tutustui Upi Sorvalin kautta nuoreen kitaristiin Sami Hurmerintaan, jolle antoi lopulta ihan kaiken. Kahden lapsen ja omakotitalon kiireet olivat tutun oloisia, mutta samalla antoisia. Jokaisesta riidastakin seurasi jotain, kappale tai sanoitus elävästä elämästä.
Levy-yhtiöt ja niiden sirkus saa kuunnelmassa oman, ansionsa mukaisen kuvauksen. Muusikoiden kusettaminen oli joillekin levy-yhtiöille periaate.
Ystävyyden merkitys on ollut Maaritille aina suuri. Sen kautta kurkistetaan muusikoiden lähimpiin ystäviin ja kollegoihin, kuten Mikko Alataloon ja hänen ensimmäiseen vaimoonsa Marjaan. Upi Sorvali oli kuolemaansa saakka Maaritin ja Samin tärkeä tukija. Mikko Kuustonen, Marita-vaimo ja lapset olivat hekin läheisiä. Maaritia kannusti myös lapsuudenystävä Helena, joka myöhemmin muutti Lontooseen ja Roomaan.
Erinomaisista rooleista vastaavat Oona Airola (Maarit), Olavi Uusivirta (Sami), Iina Kuustonen (Janna), Elias Keränen (Upi Sorvali), Eero Ahre (Atte Blom), Sampo Sarkola (Otto Donner) ja Lotta Lindroos (Helena).
Maarit – nälkää ja rakkautta Yle Areenassa.
Maija Kääntä
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Parasta juuri nyt (18.12.2024): Light Art Museum, Biedermaier, Heydrich Terror Memorial, Fram
Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Anne Välinoro on käynyt Budapestissa, Prahassa ja Oslossa.
Parasta juuri nyt (14.12.2024): Lehmä synnyttää yöllä, He selvisivät sodasta, Suliko, Tallinna
Tällä palstalla kulttuuritoimituksen väki kirjoitta ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Sirpa Pääkkönen on lukenut kirjoja ja kierrellyt jouluisessa Tallinnassa.
Parasta juuri nyt (13.12.2024): Flash4, Eläinten salonki, Virtauksia, Medical Mysteries, joulukomediat
Galleriakierroksen jälkeen Petri Hänninen on käpertynyt sohvan nurkkaan odottamaan joulua.
Parasta juuri nyt (12.12.2024): SETI-lautapeli, The Gang, Fall of Civilizations, urheiludata, tantra
Mikko Saari on etsinyt elämää avaruudesta, oppinut sivilisaatioiden tuhosta ja analysoinut urheiludataa.