Kumpulan kasvitieteellinen puutarha levittäytyy Kumpulan kartanon historiallisille maille kuuden hehtaarin alueelle. Kuvat: Sirpa Pääkkönen

1

Korona-aikaan tiivistyy tunne odottamisesta. Odotetaan, että kesä saapuu, että rajoituksia höllennetään, että joku kertoo huojentavia uutisia rokotekehittelyistä tai epidemian laantumisesta. Yksi odotus päättyi, kun ravintolat, museot ja monet muut paikat avautuivat kesäkuun alussa. Ovensa avasi muun muassa Kumpulan kasvitieteellinen puutarha. Puutarha on todellinen keidas lähellä Helsingin keskustaa.

Kasvit ja puut ovat saaneet kasvaa jo puutarhassa jo yli kolmekymmentä vuotta. Siellä on pieniä metsiä, sokkeloisia polkuja, niittyjä, kumpuja, muutama lampi, soliseva puro ja paljon kukkia. Kasveja on Pohjois-Euroopasta, Pohjois-Amerikasta, Japanista ja Kaukoidästä.

Kumpulan kasvitieteellinen puutarha levittäytyy Kumpulan kartanon historiallisille maille. Kuuden hehtaarin alue jakautuu kulttuurikasvien ja maantieteelliseen kokoelmaan.

Kulttuurikasvikokoelmaa edustaa rohdoskasvimaan lisäksi vanha kartanopuutarha kartanon päärakennuksen ympärillä sekä hyötykasvimaa, jossa on valikoima viljoja, vihanneksia, juureksia, marjapensaita ja hedelmäpuita. Hyötykasvipuutarhan kasvit esitellään maantieteellisen alkuperänsä mukaan ryhmiteltynä.

Puutarhassa on myös mukava kahvila, joka tarjoaa keittoja ja kotitekoisia leivonnaisia. Kun kahvila avautui, sinne tuli heti jono. Pöytiä on myös ulkona.

2

Vallilan siirtolapuutarhassa on somia pikku mökkejä.

Samalla reissulla voi poiketa myös viereiseen Vallilan siirtolapuutarhaan, jossa on paljon pieniä siirtolapuutarhamökkejä ja somia palstoja niiden ympärillä. Nyt alkukesästä omenapuut kukkivat ja levittävät tuoksuaan. Tulppaanien aika alkaa olla ohi, mutta pionit työntävät nuppujaan. Puutarhassa on myös museomökki, joka kertoo millaisia siirtolapuutarhamökkejä työläisperheille rakennettiin 1930-luvulla.

Palstalla viljeltiin perunoita, lanttuja, porkkanoita, punajuuria, sokerijuurikkaita, kaaleja, sipuleita, herneitä ja tilliä. Puutarhassa piti olla vähintään yksi omenapuu ja muutama marjapensas.

Pahimpana lama-aikana 1930-luvulla palsta saattoi jopa pelastaa perheen nälänhädältä.

Alkuvuosina mökissä ei saanut yöpyä. Kaupungin päättäjät pelkäsivät, että työmiehet rällästäisivät, ryyppäisivät ja viettäisivät paheellista elämää. Myöhemmin yöpymiskielto kumottiin. Mökkejä alettiin suurentaa yöpymistä varten.

Saksassa perustettiin jo 1820-luvulla työläispuutarhoja, joiden toivottiin kohentavan työväestön moraalia ja ruumiinkuntoa. Siirtolapuutarha-aate jalostui ja levisi muualle Eurooppaan ja Pohjoismaihin 1880-luvulla. Siirtolapuutarhojen perustamisen kulta-aikaa oli 1930-luku, jolloin palstaviljelyn toivottiin tuovan helpotusta myös kaupunkien ruokapulaan. Vallilan siirtolapuutarha on perustettu vuonna 1932.

3

Vanhankaupunginkoski kuohuu villinä. Siellä voi myös kalastaa.

Parin kilometrin päässä Vallilan siirtolapuutarhasta on yksi hienoimmista paikoista Helsingissä, Vanhankaupunginkoski Vantaanjoella. Vesi virtaa villinä kuohuvassa koskessa.

Nyt korona-aikana Vanhankaupungin kosken lähialue on muuttunut piknikpaikaksi, jonne ovat saapuneet myös kahvin, makkaran ja hampurilaisten myyjät. Väkeä on ruuhkaksi asti, kun jonottajien ohi yrittää ajaa polkupyörällä.

Vanhankaupunginkoskella on kiinnostava historia, koska Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjokisuuhun 12. kesäkuuta 1550 vanhan Koskelan kylän paikalle. Vanhankaupunginkoskessa on ollut vuosisatojen kuluessa erilaisia myllyjä ja patoja, joista viimeisin pato on rakennettu vuonna 1876. Padon yhteydessä on vesivoimalaitos.

4

Maunulan mökiltä saa Helsingin parhaat munkit.

Maunulan maja tunnetaan Helsingin parhaista munkkirinkeleistä. Maja sijaitsee keskellä Keskuspuistoa ja sinne pääsee polkuja pitkin pyöräillen tai kävellen. Ympärillä leviävät ulkoilureitit. Ulkoilureittejä on noin sata kilometriä. Luontokohteet ja Keskuspuisto ovat poikkeusolojen aikana todella tärkeitä hyvän olon lähteitä. Siksi kannattaa suojella puita ja luontokohteita, eikä innostua rakentamaan liikaa arvokkaille luontoalueille.

5

Museot ja näyttelytkin saavat nyt olla auki erityisjärjestelyin. Valokuvakirjat tuovat taide-elämykset kotiin ilman, että täytyy lähteä minnekään. Kirjahyllyjä siivotessani löysin Henri Cartier-Bressonin valokuvakirjan, jonka kuviin valokuvaaja on tallentanut silmänräpäyksiä maailman eri laidoilta. Pariskunta suutelee kahvilan pöydän yli ja koira tuijottaa hellää hetkeä pöydän alta, mummo laskee vähäisiä ropojaan kioskin edessä, tulennielijä puhaltaa ilmaan tulipatsaan.

Cartier-Bresson (1908–2004) tunnetaan käsitteestä ratkaiseva heti. Se on se silmänräpäys, jonka aikana oikea kuva syntyy. Häntä pidetään myös kuvajournalismin isänä.

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua