Kuva: Kosmos / Siltala / Atena

1

Tiesitkö, että DDR:ssä oli aikoinaan maailman korkein naisten työllisyysaste?

Katja Hoyer on itäisessä Saksassa 1980-luvulla syntynyt, nykyisin Britanniassa asuva historioitsija ja journalisti, joka on kirjoittaa synnyinmaansa historiasta ammattitaidolla ja avarakatseisesti. Viime vuonna ilmestynyt Muurin takana – Itä-Saksan historia 1949–1990 (Atena, 2023; suom. Mari Janatuinen) on ensimmäinen suomeksi käännetty kokonaisesitys aiheesta ja ensimmäinen lukemani asiateos, joka ei tarkastele DDR:ää ja sen vaiheita yksinomaan tragediana.

Tietenkin kirja kuvaa myös sitä, miten häikäilemättömiä ja rikollisia tekoja varsinkin Itä-Saksan valtion perustamisvaiheessa tapahtui. DDR oli totalitaristinen diktatuuri, mutta myös ihmisten arkinen koti, joka tarjosi monille mahdollisuuden sosiaaliseen nousuun ja säälliseen elämään.

2

Lena Anderssonin Silmäätekevät (suom. Sanna Manninen; Siltala, 2023; suom. Sanna Manninen) on salaliittoromaani, joka tarkastelee ilkikurisesti ruotsalaista ajatusta kansankodista.

Vaikka asiaa ei sanotakaan suoraan, ja henkilöhahmot on nimetty fiktiivisiksi, on täysin selvää että kirja tarkastelee pääministeri Olof Palmen valtakautta ja häikäilemätöntä murhaa.

Vähän vastaavasti kuin vuonna 2006 ilmestynyt norjalaisen Torgrim Eggenin Pärstäkerroin (Gummerus, 2006), teos rakentuu ajatukselle sosiaalidemokraattisen hegemonian synkästä puolesta: valta synnyttää kilpailua, joka väistämättä myös degeneroi. Valtataistelu synnyttää klikkeja ja kyräilyä, yhteiskunnallinen projekti eksyy tarkoituksestaan ja tärkeimmäksi motiiviksi nousee valta.

3

Fatma Aydemir on berliiniläinen kirjailija, jonka nimestä voi päätellä hänellä olevan turkkilaisia sukujuuria. Aydemirin uran toinen kirja ja ensimmäinen romaani Jinnit (Kosmos, 2023; suom. Veera Kaski) kuvaa kurditaustaisen perheen elämää 1980-luvun jälkeisessä Saksassa.

Modernissa, siirtolaisuuden muokkaamassa Euroopassa identiteetit ovat väistämättä liikkeessä. Hyppäys uskontoon ja perinteeseen nojaavasta koillisturkkilaisesta todellisuudesta narratiiveiltaan moninaiseen urbaaniin ympäristöön kuvautuu teoksessa herkästi ja ymmärtävästi.

Moniääninen tarinoiden kudos hahmottuu perheenjäsenille vasta, kun perheen patriarkka yllättäen kuolee. Identiteettien hajoaminen näyttäytyy uudessa valossa, ja syntyy uudenlainen ymmärrys sukupolvien ketjusta, erilaisuudesta ja samanlaisuudesta.

4

The Lazarus Project (Iso-Britannia, 2022) on älykäs ja viihdyttävä televisiosarja, jota Suomessa näyttää Yle. Sarjan ilmaisussa yhdistyvät dystooppiset visiot, toimintakohtaukset, romantiikka sekä toistuvat mitä jos -skenaariot.

Sarjan idea on yksinkertainen. Nörttiyrittäjä George huomaa joutuneensa toistuvaan aikaluuppiin, ja pian hän saakin kuulla kantavansa harvinaista geeniä. Sen seurauksena George ajautuu jäseneksi tiimiin, jonka tehtävänä on estää maailmanloppu.

Ihmisten maailma horjuu ajassa hämmästyttävän ohuen siiman varassa!

The Lazarus Project Yle Areenassa.

5

Nopeasti militarisoituva yhteiskuntamme kaipaa muistutuksia siitä, millaista sota on, ja miksi sitä on syytä välttää viimeiseen asti.

Vuosituhannen alussa HBO:lle tehty sarja Taistelutoverit (Band of Brothers, USA, 2001) on kestänyt aikaa hämmästyttävän hyvin. Toisen maailmansodan tapahtumia kuvaava sarja on realistinen ja rehellinen kuvaus sodan sattumanvaraisuudesta, armottomuudesta ja viheliäisyydestä.

Taistelutoverit perustuu historioitsija Stephen E. Ambrosen teokseen, joka kuvaa yhden yksikön tarinan sotilaskoulutuksesta Normandian maihinnousun kautta aina Saksan antautumiseen saakka.

Aiheen ansiokkaan käsittelyn lisäksi sarjaa on pakko kehua sen poikkeuksellisen huolellisesta tuotannosta. Katsoja saa mielihyvää myös bongaillessaan lukuisissa sivuosissa vilahtavia nykystaroja.

Taistelutoverit HBO:lla ja Netflixissä.

Aksu PIippo

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua