Tanssiva talo on modernin Prahan maamerkki. Kuvat: Marjatta Honkasalo

1

Joulukuinen matka Prahaan osoitti, miten suosittu kaupunki Tšekin pääkaupunki on. Joulutoreilla tungeksi sekä turisteja että paikallisia niin tiiviissä tunnelmassa, että vaikea oli mukaan mahtua. Torikojuissa oli houkuttimena ennen kaikkea herkullista syötävää ja tietysti juotavaa.

Kun useimmat matkailijat kulkivat vanhan keskustan vilkkaimmilla kaduilla tai Prahan linnan pihalla, sivukaduilla ja kauempana keskustasta on rauhallisia kolkkia. Esimerkiksi Vlatavan itärannalla keskustasta etelään voi muun muassa ihastella kauniisti entisöityjä jugendtaloja. Alueen kubistiset talot jäivät meiltä tällä kertaa näkemättä, mutta Tanssiva talo sentään bongattiin.

Rakennuksen yhdessä tšekkiläisen Vlado Milunićin kanssa suunnitellut amerikkalainen arkkitehti Frank Gehry oli menehtynyt vain pari päivää ennen visiittiämme, joten talon näkemiseen liittyi myös melankoliaa.

Läheiselle Vyšehradin kukkulalle levittäytyvä ulkoilualue on kesällä varmasti vielä upeampi, mutta kelpasi ylhäältä nytkin katsella maisemia joelle ja pitkälle kaupunkiin. Vanha linnoitusalue kertoo myös Tšekin muinaishistoriasta. Hallitsijat ovat asuneet kukkulalla todistettavasti 900-luvulla, ja legendojen mukaan jo paljon aikaisemminkin.

Seimiasetelmaan voi törmätä Prahassa myös laitakaupungilla. Kuvan seimi tuli vastaan Budějovickán metroaseman lähellä.

2

Ennen matkaa Prahaan piti katsoa Yle Areenasta erinomainen draamasarja Kafka. Kuusiosainen sarja kertoo Franz Kafkan elämästä ja siitä, miten prahalaisesta vakuutusvirkailijasta tuli maailmankuulu kirjailija. Ihmissuhteet, tärkeä ystävyys Max Brodin kanssa ja Kafkan elämän naiset rytmittävät sarjan osia. Lämminhenkinen huumori tuo erinomaisen lisän taidolla tehtyyn sarjaan, mutta samalla jää ihmettelemään, miten Kafka ylipäätään ehti kirjoittaa niinkin laajan tuotannon, kun erilaiset perheen asettamat velvoitteet ja työ veivät niin ison ajan hänen elämästään.

Lisää tietoa kirjailijasta ja hänen elämästään tarjoaa Prahan Kafka-museo. Se sijaitsee Malá Stranan puolella melko lähellä Kaarlensiltaa, ja museon viereisessä talossa olevasta myymälästä voi ostaa mitä erilaisimpia Kafka-muistoesineitä.

Kafka Yle Areenassa.

Prahan Franz Kafka -museo on hyvin kafkamainen.

3

Franz Kafka kuoli kesäkuussa 1924 tuberkuloosiin 40 vuoden ikäisenä. Sama tauti koitui tuhansien ja taas tuhansien ihmisten kohtaloksi ennen kuin lääketiede kehitti siihen parannuskeinot. Tautiin liittyi paljon mystiikkaa ja pelkoa. Ennakkoluuloja ja häpeää käsittelee myös dokumenttielokuva Lentävä kuolema (2025).

Nina Forsmanin ja Sakari Suurosen elokuva vie katsojat parantoloiden maailmaan. Erikoiset olot tuottivat erikoisen yhteisön. Syntyi oma parantoloiden maailma, jossa solmittiin ystävyyssuhteita ja rakastuttiin. Elokuvassa saavat äänen ne, jotka ovat parantoloiden elämän itse kokeneet.

Elokuvassa kurkistetaan myös Joulumerkkikoteihin. Sellainenhan toimi myös Tampereella, Pyynikin kupeessa Ristikadun ja Mariankadun kulmassa. Elokuvassa Oulun joulumerkkikodissa elämänsä ensimmäiset kymmenen kuukautta viettänyt nainen miettii, millaista elämä oli, kun äiti joutui luovuttamaan vastasyntyneen lapsensa toisten hoiviin ja itse oli hoidettavana parantolassa.

Lentävä kuolema muistuttaa aiheellisesti ajasta, jolloin kulkutauti oli sanana vielä pahempi kuin korona konsanaan. Monista kokemuksista on vaiettu vuosikymmenet, mutta onneksi parantoloissa kukki huumori: Lentävä kuolema ei tarjoa vain synkkyyttä.

Lue Antti Selkokarin Kulttuuritoimitukseen kirjoittama arvio elokuvasta täältä.

4

Joulun alla iloitsin mahdollisuudesta saada kuulla ruotsalaisen mezzosopraanon Anne Sofie von Otterin laulua livenä Tampere-talossa. Olen jo pitkään sellaista tilaisuutta toivonut ja nyt toive toteutui mitä miellyttävimmällä tavalla.

Talvisia ja jouluisia säveliä, myös tuttu Sibeliuksen En etsi valtaa loistoa (luonnollisesti ruotsiksi), kuului ohjelmistoon. Kotiin viemisiksi jäi soimaan erityisesti ruotsalainen tunnelmallinen joululaulu Per-Erik Moreauksen Koppången. Sitä olen nyt joulun aikaan kuunnellut etenkin von Otterin, mutta myös muiden laulajien esittämänä, ja aina yhtä sykähdyttävältä se tuntuu.

5

Toisenlaiseen musiikkimaailmaan johdattaa Ylen dokumentti 99 valittua – huippuorkesterin kulisseissa. Kun istuu konserttisalissa, näkee orkesterityöskentelyn julkisen puolen: hienon soiton ja onnistuneet esiintymiset. Todellinen työ tehdään kuitenkin kulissien takana.

Radion sinfoniaorkesterin muusikot on valittu tiukan koesoiton kautta. Muutamat heistä kertovat dokumentissa hyvin avoimesti, kuinka paljon rakas työ lopulta vaatii ja miten fyysistä se on. Nyt osaa arvostaa muusikoiden työtä entistä enemmän.

99 valittua – huippuorkesterin kulisseissa Yle Areenassa.

Marjatta Honkasalo

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua