1

Pari päivää sitten jaettiin Finlandia-palkinnot. Kaunokirjallisuussarjan voittanut Pajtim Statovcin Bolla on loistava ja monitasoinen romaani – onnittelut ansaitusta palkinnosta! Finlandia-huumassa on kuitenkin paikallaan muistaa, että kaunokirjallisuuden Finlandia on oikeastaan romaani-Finlandia. Kisa jättää siis jo ehdokasasettelussaan ulkopuolelle sellaiset kaunokirjalliset kuningatarlajit kuin runouden ja novellit.

Mikäli kisan sääntökirja olisi erilainen, ehdolle olisi voinut päästä esimerkiksi Silene Lehdon runokokoelma Kultapoika, kuplapoika. Teoksen roolirunoissa tarkastellaan vanhempia, jotka joutuvat kohtaamaan hurjimmat pelkonsa. On lapsi, joka joutuu kasvamaan eristyksissä maailmasta, ja toinen, josta kasvaa lentokonemurhaaja. Tylyä, mutta koskettavaa!

Novelleista nostan listalle Tiina Rajamäen kokoelman Vieras maisema. (Sen ilmestymisajankohta taitaa tosin olla edellisen Finlandia-kauden aikana, mutta kirjamaailmassa on hyvä myös taistella sesonkiajattelua vastaan: hieno kirja ei todellakaan vuodessa vanhene.) Rajamäen esikoisnovellikokoelmassa ihmissuhteiden mutkikkuutta tutkitaan taitavalla ja tiheällä intensiteetillä.

2

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-voittoa saadaan juhlia Tampereella! Hurraa, Marisha Rasi-Koskinen ja upea, aikuisillekin suositeltava Auringon pimeä puoli! Lapsille ja nuorille suunnattu kirjatarjonta on runsas ja monipuolinen, mutta tieto tuoreesta luettavasta ei tunnu usein tavoittavan kohdeyleisöä tai heidän vanhempiaan.

Lastenkirjainstituutti on kehitellyt ratkaisuksi ongelmaan oivallisen Lukemo-portaalin, jonne pyritään kokoamaan kattavasti kaikki Suomessa julkaistu lasten- ja nuortenkirjallisuus alkaen vuonna 2018 julkaistuista kirjoista. Portaalista voi etsiskellä sopivaa luettavaa hakutoimintojen, kirjalistojen ja -vinkkien avulla. Nyt joululahjasesongin alkaessa parhaat ideat kummilasten ja sukulaismuksujen joulupaketteihin kannattaakin tsekata Lukemosta.

3

Marraskuun kalseassa harmaudessa minua on ilahduttanut värikkään mielikuvituksellinen taide, jonka materiaalina on hyödynnetty turhaa tilpehööriä. Misa Sarasten Leikin paluu – Playback -näyttely Himmelblaun pop up -galleriassa ehti jo päättyä, mutta jälkifiilistelen vielä leluista ja muusta kierrätysmateriaalista tehtyjä veistoksia, joiden yksityiskohtien bongailu tuotti iloa. Eläinhahmojen sarvet oli tehty hammasharjoista tai hampaat tuteista – riemukasta uusiokäyttöä!

Muovikrääsä on saanut uuden elämän myös Galleria Saskiassa Heli Tuhkasen näyttelyssä Korkokengät. Paperimassasta tehdyt hahmot rihkamahelmin ja pikkuesinein koristelluissa päähineissään ilmentävät sanoittamattomien tunteiden kirjoa. Eniten minua puhutteli veistos nimeltä Yhä hengitän, jossa käsien takana piilottelevat kasvot nousevat Arabian lautasella lipuvien purjeveneiden keskeltä.

Heli Tuhkasen Korkokengät-näyttely Galleria Saskiassa 11.12.2019 saakka.

4

Toisinaan on hyvä nauttia myös sellaista kulttuuria, joka ei ole se ilmeisin ”oma juttu”. En ollut suunnitellut meneväni katsomaan Jokeria, mutta ystävä, jonka arvioihin luotan, suositteli sitä niin vahvasti, että päätin antaa elokuvalle mahdollisuuden. Sehän ei tosiaan ollutkaan mikään supersankarileffa, vaan tarkka, synkkä ja riipaiseva kuvaus syrjäytymisestä, mielen järkkymisestä ja siitä, miten sisälle pikkuhiljaa kertyvä raivo purkautuu lopulta kauheimmalla tavalla. Väkivaltakohtauksissa jouduin räpäyttämään silmät kiinni, mutta vaikuttunut olin tästä yhteiskunnallisesta elokuvasta. Joaquin Phoenix ansaitsee myös kehut huikeasta roolisuorituksestaan.

5

Koska tässä pimeässä vuodenkierron kohdassa energiatasot ovat alhaiset, moni tarjolla oleva ihana kulttuuririento menee ohi ja tulee esimerkiksi jumiteltua somessa. Mieli ylevöityy, kun päivitysten virrasta ponnahtaa silmille välillä sisältöä, jota kutsun tässä vaikka nyt sometaiteeksi.

Tuomas Timosen instagram-tili asetelmia_makulointi on projekti, jossa surullinen asia käännetään inspiroivaksi ja hauskaksi. Timonen osti kustantajaltaan Asetelmia-runokokoelmansa myymättä jääneet kappaleet, joita uhkasi makulointi (kuten kirjojen tuhoamista hienolla sanalla etäännyttäen kutsutaan). Instagram-taideprojektissaan Timonen tuhoaa kirjojaan yksi kerrallaan mitä mielikuvituksellisimmilla tekniikoilla, kuten rei’ittämällä, keittämällä, maahan hylkäämällä tai vessaharjaksi askartelemalla.

Toinen sykähdyttävä sometaideproggis on Simo Ollilan ja Ulla Tiaisen Jälkiruokarunot-Facebook-sivu. Ideana on, että käytöstä poistetulle kahvilan hintataulukolle rakennetaan irtokirjaimista runo, joka liittyy jollakin tavalla makunautintoihin. Osa runoista on poimittu kirjoista ja osa on runoilijoiden projektia varten tilauksesta kirjoittamia. Sivuston runot ovat ammattilaisten kynästä, eivät liian makeita, mutta silti suloisenlämpöisiä kuin tuore pulla.

Kehotan kaikkia laittamaan sekä Asetelmia-kirjan makulointispektaakkelin että Ullan ja Simon huolella asetellut runoherkut seurantaan!

Anna Elina Isoaro