Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Anne Välinoro on tarttunut klarinettiin, väkertänyt virpokukkia ja löytänyt sisäisen Coppolansa.
1
Soittaminen, musisointi jäi palkkatyön pyörteissä. Koskaan ei muka ollut aikaa klarinetin puhaltamiseen lämpimäksi.
Ja kun se ansatsikin on niin työläs.
Laulaa sentään muistin, kaikki kansanlaulut, Merikannot ja Forellin.
Kun koti kävi tutuksi viikko sitten, muistin lainaamani Terhi Knopmanin Iloa musiikista – pianonsoiton alkeet värien avulla. Hehee.
Nuotit hallitsen, joten saatoin siirtyä suoraan sointuihin.
Nyt osaan jo Pienen tytön tylleröisen sointuineen. Klarinetilla puhallan kaihoisaa Kummisetä-elokuvan Valssia (miten se nyt kuulostaakaan kuin hautajaismusiikilta) ja varastoista kaivetulla poikkihuilulla olen edennyt ortodoksisävelmään Etehesi Herra tahdon, tulla nöyrin sydämin.
Olen Benny Goodman ja Ian Anderson mielikuvitusorkesterissa.
Kaiva soittimesi naftaliinista ja löydä muusikko itsestäsi. Kotiorkesteri syntyy huomaamatta, kun perheenjäsen koukuttuu mukaan.
Soitonalkeisiin opastavia videoita on YouTube täynnä.
Soitinopiskelu kannattaa aina. Kotiorkestereilla on nyt sesonki.
2
Nyt kannattaa opetella videokuvaus ja pelkistetty editointi, kaikissa puhelimissa on oma editointiohjelma ja jos ei ole, suosittelen ladattavaksi Kinemasteria. Se on helppo, toimiva ja vesileimalla ilmainen.
Jalusta auttaa, mutta puhelimen voi pönkätä kuvauksen ajaksi vaakaan vaikka nuottitelineelle tai kirjapinon eteen.
Mikä vain käy kuvauskohteeksi, heräävä luonto, ystävän tarina, oma taito, jonka haluaa tallentaa videomanuaaliksi ja jakaa Facebookissa, Instassa tai WhatsAppissa – mitä näitä onkaan.
Sähköpostilla lähetys ei onnistu muuten kuin erityisten palvelinten, vaikkapa My Air Bridgen kautta. Helpompi on ladata tuotos YouTubeen salattuna, ottaa linkki talteen ja kopioida se viesteihin.
Sinussakin piilee Coppola ja Karukoski!
3
Tässä se tulee, ohje virpokukan tekoon:
Tarvitset värikästä kreppipaperia, sakset, neulan, ompelulankaa ja sukkapuikon.
Leikkaa useille kerroksille taitellusta paperista seitsemän sentin pala. Leikkaa tästä pala lehdenmuotoon. Koska paperi oli taiteltu, saat samalla kertaa 14–20 lehteä.
Venyttele lehtiä leveyssuunnassa varovasti kuprulle, kreppipaperi on siihen juuri sopiva paperi. Halutessasi saat lehden kärkeen laineen kieputtamalla sukkapuikon ympäri terälehden päätä
Jos haluat kukan sisään heteet/emin/luotin/sikiäimen/varren, pyörittele ne sormien välissä hukkapaperista sauvamaisiksi pötkyiksi.
Ota pari sauvaluottia vasempaan käteen ja yksi lehti oikeaan. Aseta lehti sauvan tyveen ja purista kevyesti. Ota toinen lehti ja purista se hiukan edemmäksi sauvan tyveen. Toista tätä, kunnes olet saanut kaikki lehdet tyven ympärille lomittain kerroksiin.
Lopuksi ompele neulalla ja langalla kukan tyvi tanakasti kiinni ja lehdet toisiinsa pistelemällä neulalla läpivetoja kukan tyvessä ja kieputtamalla lankaa tyven ympäri.
Voit tehdä erikokoisia, erivärisiä ja erimuotoisia kukkia muuttamalla terälehden muotoa ja kokoa. Narsissi syntyy keltaisesta paksusta taitospalasta, jonka leikkaat hapsuille ja ympäröit sen viidellä terälehdellä.
VIDEO: Katso Anne Välinoron ohje virporuusun askartelemiseen.
.
4
Lumoudun uusista vempaimista kuin lapsi. Kotikuvat ja -videot sekä lähestulkoon kaikki kännykässä pyörivä nousee peilaukseen perustuvan Chromecastin avulla tv-ruudulle.
Isohkoa nappia muistuttava härpäke kiinni tv:n hdmi-reikään ja virtajohto pistorasiaan tai tv:n mahdolliseen usb-paikkaan.
Sitten vaaditaan vielä Google Homen lataus kännykkään. Se onkin vaativin tehtävä, mutta onnistuu tarkkaan ohjeita seuraamalla tai nuorison avulla.
Toistoon tarvitaan tietenkin kotitaloudessa oleva nettiyhteys, joka pitää olla käytössä myös kännykässä.
Nyt voin katsoa heti kännykkätaltioinnit suoraan tv-ruudulta, samoin kaiken muun Areenan, suoratoistopalvelujen ja YouTuben materiaalin. Kännykkä toimii kaukosäätimenä.
Wu-huu! Isolla ruudulla nuppukin näyttää puutarhan prinsessalta ja oma video Coppolalta.
Tämä jos mikä innostaa omaan av-tuotantoon!
5
Hiljainen Valamon luostari keskittyy nyt päätehtäväänsä, rukouksiin maailman puolesta.
Teini sen sanoi: Nyt voi eläytyä luostarielämään!
Kun Valamon luostari pisti toistaiseksi lapun luukulle viime viikolla muun kuin perustoimintansa, rukouselämän ylläpidon osalta, luulen, että munkit huokaisivat.
Vaikka kevät ja kesä ovat perinteisesti Valamon matkailusesonkia, veljestöä on mahtanut tympiä olla se reliikki, joka pitää vaikka salaa kuvata.
Luostarilaitos on perustamisestaan saakka ollut rukousta varten, tarkkaan ottaen maailman puolesta rukoilua varten.
Nyt sitä rukousta tarvitaan.
Ja jokainen karanteenissa olija voi kuvitella, minkälaista on omistaa koko elämänsä hiljaisuudelle, nöyryydelle, kuuliaisuudelle, maailman pauhusta kaukana ja paastoten.
Anne Välinoro, teksti ja kuvat
