Savonlinnan Olavinlinnan kauneutta –29 asteen pakkasessa. Kuva: Anne Välinoro

1

Miten ja kuinka paljon on hyvä nukkua?

Aihetta käyvät ansiokkaasti läpi Minna Huotilainen, Leeni Peltonen, Helmi Uusitalo ja Silja Vahtokari äskettäin ilmestyneessä teoksessaan Uni ja unettomuus – Näe nukkuminen uusin silmin (Otava, 2021).

Pitkään jatkunut vähäinen yöuni, 4–5 tuntia ,altistaa tulehduksille, masennukselle, pitkäaikaissairauksille sekä tarkkaavaisuuden ja muistin häiriöille.

Heikko unenlaatu on tuttua lapsiperheissä vanhempien taistellessa taaperoikäistä uneen. Se menee kyllä ohi.

Hmm. Olen itse nukkunut huonosti viimeiset 27 vuotta. Lapsillani on ikäeroa 10 vuotta ja siihen päälle omat vaihdevuodet, jolloin estrogeenivajaus saa kukkumaan viimeistään viideltä.

Kun lukee toistuvasti hyvän, 7–8 tunnin yöunen suotuisista puolista muistisairauden ehkäisijänä (aivojen aminoplakithan huuhtoutuvat tiehensä sikeässä unessa), huonouninen jää vain odottamaan Alzheimerin puhkeamista.

No, kaikesta voi olla huolissaan. Itse huomaan nukkuvani koronan sairastettuani kahdessa osassa. Vetäisen klo 19–20.30 ykkösunet (olen aina ollut iltauninen) ja klo 23.30–05.30 kakkosunet.

Kas, siitähän tulee 7,5 tuntia.

Keskiajalla ja ennen kelloja ja sähkövaloja kaksiosainen yöuni oli hyvinkin yleistä. Nukahdettiin, kun aurinko laski, yösydännä vähän äksöniä ja taas pehkuihin. Ja taas herättiin, kun aurinko nousi. Kivaa!

Yöllä saa puuhailla, jos lastenhoitopaineita ei kuusikymppisellä ole.

Isoisoisäni ja -mammani kävivät kuulemma iltalypsyn jälkeen nukkumaan ja heräsivät yhdeltätoista yöllä kehräämään ja puhdetöihin. Kahdelta sitten taas pipo silmille ja viideltä navettaan.

Suosittelen lämpimästi Uni ja unettomuus -kirjaa kaikille untaan pohtiville. Se antaa vinkkejä perhekokonaisuuden ja unen suhteesta, eri ikäisten unentarpeesta, työn vaikutuksesta unen laatuun (eläkkeelle siirtyminen parantaa unta ja sen määrää!) ja unettomuuden lääkkeettömästä hoidosta. Pohjaksi saamme lukea aivotutkija Minna Huotilaisen tanakkaa tietoa aivoista ja unesta.

Uni on lahja. Toiset nukkuvat paremmin kuin toiset. Mutta ei kanneta siitä syyllisyyttä. Kuva: Anne Välinoro

2

Nuorisoradiot ovat nyt pulassa, kun nuorisoa ei voi ajella festarislottien ja biletapahtumien äärelle juontospiikeillä. Tapahtumia ei ole.

Autoillessa suosikkikanavani on YleX. Nautin spiikkihäröilystä ja uusimman hittimusiikin pauhusta, se kun ylittää sopivasti moottorin äänen. Euroviisufanina saan ajantasaista tietoa UMK-ehdokkaista (Bess ja Ram Pam Pam, joo-o).

Viikko sitten juontaja Jenni Poikelus kääntyi aihepuutoksessaan itsensä puoleen. Näinhän me toimittajat suurimmassa hädässä teemme.

Hän oli päästänyt pikku tuhnun marketissa, jättimäisen toppatakin sisälle, ja ihmetteli, miten hyvin takki pidätti hajun. Puoli tuntia myöhemmin kotona riisuessaan Poikeluksen yllätti hihasta tuoksahtava kakka.

Piilopieru oli säilöytynyt jättiuntuvaan! Mikä löytö! Nyt ymmärrän, miksi kaikki mallit ja laulajat Rihannasta Ava Maxiin suosivat megatoppiksia.

Huonosta maustani johtuen kuuntelen tällaisia tarinoita mielummin kuin tuuttauksia gigagägäkeikoille.

3

Käväisin Itä-Savossa testaamassa, miten –30 celsiuksessa luontuu mökkimatkailu. Hyvinhän se, kun pienensin hirsimökin liikkumapinta-alaa.

Sauna lämpeni vähän hitaammin, mutta matkani tarkoitus oli myös testata paikalliset uimahallit ja kylpylä – Tampereella kun ne olivat jo kiinni.

Hämmästyksekseni minulla oli mahdollisuus valita neljästä kylpylätasoisesta uimapaikasta puolen tunnin ajomatkan päässä. Savonlinnan vastaremontoitu uimahalli Pikku-Saimaa tarjoaa myös mahdollisuuden avantoiuintiin Kuussalmessa Savonniemellä linnanäkymin, Tanhuvaaran Sport Spa kaikenlaisen vesikeekoilun, Punkaharjun Kruunupuisto kunnon ratojen lisäksi kokovartalohierontaa ja Casino Spa lillumista ja porealtaita Savonlinnan sydämessä. Rantasalmen Järvisydämeen on sieltä matkaa vain 60 kilometriä.

Arvatkaa uinko? Kun Peurungan avannon SM-kisat on toistamiseen peruttu, lohtua saa vain liikuttamalla raajoja vedessä ja jään päällä.

Retkiluistimien käytössä hankalinta on saada ne jalkaan ja jalasta pois. Kuva: Anne Välinoro

4

Retkiluistelu on niin kivaa, että se ei ole tottakaan. Paitsi kun tuulee vastaan ja tulee railo.

Olen mieltynyt Kuuselan rannasta lähtevään parin kilometrin rataan Ylöjärvellä, Tohlopin tuttuun nelikilometriseen (siellä voi uida hien pois tynnyrisaunan viereisellä avannolla), Näsijärven laajakaistaan ja Saarikylien baanoihin.

Aluksi kannattaa ottaa mukaan hiihtosauvat. Niillä voi uskon puutteessa työnnellä itseään pitkiäkin matkoja. Sitten kun antaa nilkoille tilaisuuden, olo on kuin kävelemään oppineella.

Suomenlinnaan mennään talvikaudella jäiden läpi. Kuva: Anne Välinoro

5

Käväisin Sotamuseossa Suomenlinnassa muutama viikko sitten. Jo matka Suomenlinnaan jäiden halki on elämys.

Sotamuseo ei ole mitenkään mediaseksikäs paikka, mutta näinä eskaloitumisen aikoina ihan terveellinen kohde opintoretkelle geopoliittiseen historiaamme.

Se karistaa mukavasti naiiviuden suhteessa itään. Tästä kommunikaatiosta onkin saatu erilaisia todisteita maailmanpolitiikan superviikon aikana ja jälkeen, venäläisen rahtikoneen suunnanmuutos merkittävien ilmatorjuntakohteiden sivuitse viimeisenä tempauksena viime lauantaina.

Isäni vietti sodassa ja sodan kaltaisissa olosuhteissa armeija mukaan lukien seitsemän vuotta nuoruudestaan. Olen evakkojen lapsi. Kuulin sodasta koko lapsuuteni. Uskoni saavutettuihin etuihin, kuten pysyvään maahan, on siksi ymmärrettävästi horjunut.

Sodassa on useimmiten vastakkain kaksi eri todellisuutta. Siellä toisessa todellisuudessa hellimämme sananvapaus ja ihmisoikeudet saattavat olla vain sanoja muiden joukossa.

On hyvä kuunnella vaihteeksi vaikkapa maanpuolustuskorkeakoulun strategian asiantuntijoita. Eversti Petteri Kajanmaa vakuutti maanantain A-studiossa kommenteillaan siitä, mistä ei kannata tiedottaa.

Pelejä pelaava lapsikin tajuaa, ettei vastustajalle kannata antaa selvitystä omista operaatioista.

Ruotsi voi Gotlannin puolustusta vahvistaessaan hakea uskottavuutta omien kansalaisten silmissä.

Meidän ei tarvitse.

Seuratkaamme tilanteen kehittymistä.

Anne Välinoro

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua