Juhani Karila. Kuva: Laura Malmivaara

1

Juhani Karilan palkittu romaani Pienen hauen pyydystys (Siltala, 2019) on hetkeen rajuimmin otteeseensa vanginnut lukukokemus. Karilan romaanin keskiössä on riipaiseva rakkausdraama ja koskettava nuoren naisen kasvutarina. Itä-Lappiin sijoittuvat kertomuksen käänteet alkavat hiljalleen nyrjähdellä humorististen yliluonnollisuuksien muodossa. Ja sitten kaikki menee vielä oudommaksi.

Kirjan päähenkilö Elina Ylijaako, ympäristökeskuksen näytteenottaja, palaa kotikonnuilleen Itä-Lappiin. Menneisyydessä on paljon kohdattavaa. Vanha suhde käsitetaiteilijaan painaa yhä ja edesmenneen äidin opit aiheuttavat varomattomissa käsissä hurjia asioita. Ylijaakon perässä liikkuu myös ylikonstaapeli Janatuinen, joka etsii Elinaa murhasta epäiltynä.

Tarinan Itä-Lappi kuhisee yliluonnollisia olentoja, kuten meteleitä, peijooneja ja turvemörköjä. Näkki vartioi lampea, jossa asustelee tärkeä hauki. Kunnanjohtaja on vuosisatoja vanhan riivaajan eli hattaran vallassa. Karilan maaginen realismi on ilkikurisen hykerryttävää. Kieli soljuu rennon virtuoosimaisesti. Myyttisen temmellyksen lomassa kulkee viesti luonnon monimuotoisuudesta ja nykyisen elämäntapamme tuhoisuudesta.

2

Säveltäjä Kaija Saariahon ja kuvataiteilija Raija Malkan luoma kokonaistaideteos Blick on kesän hienoimpia taidekokemuksia. Helsingin Amos Rexin iso näyttelysali soi kauttaaltaan ihanasti Saariahon 2019–2021 luomin sävelin. Näyttelyn monikerroksisen äänimaailman taustalla on Saariahon vuonna 1988 valmistunut sävellys Stilleben.

Näyttelyn nimi Blick (katse) viittaa kuvataiteilija Wassily Kandinskyn vuonna 1912 julkaistuun runoon, joka sisältyy Saariahon näyttelyssä kuultavaan musiikkiin. Kandinsky elää hienona viitteenä myös Raija Malkan näyttelyvisuaalisuudessa. Malkan muoto, väri ja valo ikään kuin säestävät Saariahon äänimaailmaa vangitsevasti. Muoto, väri ja valo olivat myös Kandinskyn viime vuosisadan alun uraauurtavan abstraktin ekspressionismin ydintä.

Blick on iso. Iso sekä äänellisesti että visuaalisesti. Näyttelysali on jaettu viiteen kokonaisuuteen, joita yhdistää muun muassa välimatkan, matkanteon, ajankulun ja nostalgian teemat. Näyttelyn kokemiseen kannattaa varata kunnolla aikaa. Ainakin oma Blick-matkani lennähti reippaasti yli ennakkoon varatun näyttelyajan.

Näyttely on avoinna 22.8.2021 asti.

3

Pääsin viimein tänä kesänä näkemään Astuvansalmen esihistorialliset kalliomaalaukset. Kivikautisten punamultapohjaisten maalausten synty ajoitetaan Saimaan vesistöhistorian avulla. Ennen Vuoksen puhkeamista Saimaan vedenpinnan korkeus on ollut kalliomaalausten yläpuolella. Maalausten synty sijoittuu siten Vuoksen puhkeamisen jälkeiseen aikaan noin 4000–2000 eaa.

Astuvansalmesta on löydetty yli 80 maalattua kuvaa. Keskeisimmät kuva-aiheet ovat hirvi, ihminen ja vene. Hirvi on edustanut maailmankaikkeuden keskusta. Veneiden merkitys on nähty kuolleiden kuljettajana tuonpuoleiseen. Ihmishahmoista yleisimmät kuvaavat sarvipäisiä šamaaneja. Astuvansalmen harvinaisena erikoisuutena on naishahmo jousi kädessä. Hahmoa on kutsuttu Astuvan Tellervoksi tai Astuvansalmen Artemiiksi ja sen arvellaan esittävän suvun jumalallista kantaäitiä.

Mikkelin alueen vesistömatkailua on kehitetty mukavasti viime aikoina. Oli ilahduttavaa huomata, että maalauksille pääsee maareittien ohella myös venekuljetuksella. Vaikuttavien maalausten ja Astuvansalmen jumalallisen kalliomuodon lisäksi nautin suuresti myös Saimaalla seilaamisesta. Vesillä olen aina onnellinen.

4

Pitkä odotus palkittiin kesäretken yhteydessä myös Parikkalassa. Veijo Rönkkösen patsaspuisto oli ollut kohdelistallani jo vuosia, ellei vuosikymmeniä. Olin vuosien saatossa kuullut ystäviltäni herttaisia tarinoita sekä patsaista ja puutarhasta että Rönkkösestä itsestään. Rönkkönen kuoli 66-vuotiaana vuonna 2010. Miestä en siis päässyt tapaamaan, mutta hurmaavat patsaat ja puutarhan kylläkin.

Rönkkönen teki niin kutsuttua ITE-taidetta 50 vuoden ajan. Hänen reilun puolen hehtaarin Koitsanlahden tontiltaan löytyy viitisensataa betoniveistosta. Veistosten lomassa kukoistaa upea puutarha. Rönkkösen veistosten aiheet rönsyilevät eksotiikkaa, vieraita kulttuureja, eläimiä, kasveja ja ennen kaikkea ihmisfiguureja. Puiston tunnelma on vahvan groteski, naiivi ja karnevalistinen.

Yksistään Rönkkösen teos Joogatarha sisältää liki 250 joogaavaa hahmoa. Teoskokonaisuus on mykistävä! Hahmot muistuttavat paljon tekijää itseään ja kuvaavat häntä eri jooga-asennoissa eli asanoissa. Rönkkönen on kertonut kokonaisuuden olevan hänen nuoren vartalonsa muistolle pystytetty monumentti.

Patsaspuisto sijaitsee Valtatie 6:n vieressä noin 50 km Imatralta pohjoiseen. Puisto on avoinna aina.

5

Maailma on valmis. Ainakin mitä tulee liki täydellisen kasvipohjaisen salamimakkarajäljitelmän olemassaoloon. Sellainen on Santun Seitanin Vegvursti.

Vegvursti on hieman hintava jopa kasvistuotteeksi. Kulutetut eurot katosivat kuitenkin mielestäni sillä hetkellä, kun sain ensimmäisen siivun kyseistä ihanuutta suuhuni. Mieli nyrjähti. Poskelle valahti muutama kyynel. Mitään niin ihanaa ei makuaistini ollut koskaan aiemmin kohdannut vegemakkaramaailmassa.

Vegvursti on täydellinen vegaanituote kasvipohjaisiin salamiruokiin. Jos tämä väite epäilyttää, niin kannattaa käydä kokeilemassa vaikkapa Gastropub Sohon Vegan Salami Toast -annosta. Se on lajinsa paras Tampereella!

Samuli Hytönen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua