Leonard Cohen Hydralla. Kuva: Yle

1

Marianne & Leonard: sanoja rakkaudesta tarjoilee musiikkidokumentin kontekstissa melko poikkeuksellisen tulokulman. Se keskittyy Leonard Cohenin ja norjalaisen Marianne Ihlen aikuisiän mittaiseen ja kimuranttiin suhteeseen, joka kukoisti etenkin parin asuessa Hydran saarella Kreikassa boheemin taiteilijayhteisön keskuudessa.

Dokumentti kertaa samalla Cohenin urakehitystä enemmän tai vähemmän epäonnistuneesta kirjailijasta varteenotettavaksi ja omaleimaiseksi laulaja-lauluntekijäksi. Artistin elämästä tulee ilmi paljon uutta, ja etenkin 1970-luvun konserttitaltioinnit ovat kiintoisaa katseltavaa. Samalla So Long, Marianne -kappaleen tarina saa selityksen. Katkeransuloisen rakkaustarinan loppu on kuin elokuvaa.

Marianne & Leonard Yle Areenassa. Lue Erik Ahosen arvio elokuvasta täältä.

2

Kiintoisan, koskettavan ja varsin tarpeellisen näkökulman tarjoaa myös BBC:n tuore Freddie Mercury: loppunäytös -dokumentti, joka sitoo marraskuussa 1991 kuolleen Queen-solistin viimeiset vuodet osaksi 1980-luvun homokulttuuria sekä AIDSiin liittynyttä pelonsekaista yhteiskunnallista suhtautumista.

Dokumentti pöyristyttää nykykatsojaa kapeakatseisuuden ja suvaitsemattomuuden kuvauksellaan, mutta toisaalta antaa ison arvon Mercurylle niin ihmisenä kuin artistina. Ystävät, sukulaiset ja yhteistyökumppanit muistelevat tähden viimeisiä aikoja tunteikkaasti. Dokkarin loppuosio keskittyy huhtikuussa 1992 järjestettyyn Mercuryn muistokonserttiin, joka vilisi ajan tähtiä. Paha poika Axl Rose saatiin kuin saatiinkin lavalle duetoimaan Elton Johnin kanssa Bohemian Rhapsody. George Michaelin täysin palkein tulkitsema Somebody to Love kiteyttää lopuksi kaiken oleellisen.

Freddie Mercury: loppunäytös Yle Areenassa. Lue Petra Stoltin arvio elokuvasta täältä.

3

Jaoin viime viikolla Facebookissa postauksen huhtikuulta 2012, jossa hämmästelin sitä, että Wilson Yankee Hotel Foxtrot -albumista on kulunut jo 10 vuotta. Nyt sitten jaoin tuon postauksen muistona ihmetellen sitä, miten levyllä voi olla ”mittarissa” peräti 20 vuotta. Ajan kulumista aprikoidessa laitoin alternative country -kuvioista ponkaisseen amerikkalaisyhtyeen aiempaa kokeellisemmin soineen albumin pitkästä aikaa kuunteluun ja yllätyin positiivisesti. Levy tuntuu edelleen yhtä ihanan oudolta, kiehtovan introvertilta ja tyylillisesti kivan tilkkutäkkimäiseltä kuin vuonna 2002.

Vaikka Summerteeth-albumi (1999) onkin henkilökohtainen Wilco-suosikkini, ei Yankee Hotel Foxtrotin merkitystä voi väheksyä niin bändin uran kannalta kuin laajemmassakaan vaihtoehtoisemman folkin ja rockin mittakaavassa. Arvostelumenestykseksi ja Wilcon taiteelliseksi merkkipaaluksi nousseen albumin tunnetuin kappale on lohdullisen kaunis Jesus, Etc., jota on striimattu Spotifyssa vaatimattomat 88 miljoonaa kertaa.

4

Ah, kevät! Lumet ovat vihdoin sulaneet, mikä on antanut aivan uutta virtaa ulkoaktiviteetteihin. Olen ensi kesää kohti kuljettaessa siinä tilanteessa, että minulla on ensimmäistä kertaa aikuisiälläni varsinainen oma piha. Jo haravoinnin aloittaminen ja kompostin täyttely on käynyt mukavan terapeuttisesta puuhasta.

Seuraavaksi on luvassa lisää pihan siivousta, kukkapenkkien, nurmikon ja maalailun parissa touhuamista sekä terassin suunnittelua. Pitkäksi venähtäneen ja muutenkin raskaan talven jälkeen kevät, aurinko ja parantuneet ulkoilumahdollisuudet ovat silkkaa parhautta. Pihat kunniaan.

5

Huurupiilo on Tampereen Kalevassa sijaitseva pieni, sympaattinen ja mukavan kulttuuripitoinen ravintola. Kantapaikkoihini kuuluva pubi vaihtoi toukokuun alussa omistajaa, kun sen edellinen pyörittäjä Patrick Kramer päätti Anne-Mari-vaimoineen keskittyä telttailubisnekseensä.

Vetovastuun ”kulttikapakasta” on vastikään ottanut tamperelainen rockin sekatyömies Jarkko Virtanen. Hänen mukaansa mikään Huurupiilon hyväksi havaitussa konseptissa ei muutu radikaalisti, mutta uusia kuvioitakin on luvassa. Virtanen esimerkiksi käynnistää kauan kaivatut jamit, joista nautitaan heinäkuusta alkaen aina lauantaisin kerran kuussa. Lisäksi vanha tuttu Sinkkuklubi jatkuu, keikkoja, lautapelejä, musavisaa ja poikkitaiteellisia iltoja pukkaa, levymusan määrää ja dj-vetoisuutta kasvatetaan ja niin edespäin. Siispä onnentoivotukset ja kippis uudelle Huurikselle!

Tomi Nordlund

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua