Ismo Alanko konsertoi Yle Areenassa. Kuva: Yle
Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Leena Reikko rakastui Ismo Alangon konserttiin, suunnittelee käyntiä Porin taidemuseossa ja toivoo juontajien tyylin vaihtoa eräässä tanssiohjelmassa.
1
En asunut Suomessa, kun Hassisen kone tai Sielun veljet olivat suosituimmillaan, enkä iästäni huolimatta saa niiden musiikista sukupolvikokemusta. Kaiken hehkutuksen jälkeen kuuntelin kuitenkin Yle Areenasta Ismo Alanko 40/60 -konsertin. Onneksi kuuntelin!
Pandemian vuoksi lavalla oli vain Ismo Alanko instrumentteineen. Riisuttu ja koruton ylöspano olikin ehkä paras tapa esitellä 60-vuotiaan Alangon tuotantoa 40 vuoden muusikkotaipaleelta ja pala suomalaisen rockin historiaa. Sanoista ja sanomistakin sai vaivattomasti selvää. Pimeän illan tai päivän viihdykettä parhaimmillaan. Oi onnea!
2
Porin taidemuseo on tunnettu monenlaisista kokeiluistaan ja ennakkoluulottomuudestaan eikä korona ole tätä eteenpäin menevää henkeä lannistanut.
Nyt vuorossa on tanssin ja kuvataiteen kohtaaminen, kun tanssija Taru Aho opastaa oman alansa keinoin taidemuseokierrosta ja toimii mallina liikkuvan ihmisen piirrosharjoituksissa.
3
Mikäli maahanmuutto, Suomessa asuvat muslimit tai suomalaiset muslimit kiinnostavat, Marko Juntusen Matkalla islamilaisessa Suomessa (Vastapaino, 2020) on hyvä syyskirja luettavaksi.
Kirja on hyvin sujuvasti kirjoitettu eikä vaadi lukijaltaan ennakkotietoja aihepiiristä. Juntunen on Lähi-idän ja islamin tutkimuksen dosentti, mutta odottaa lukijaltaan ainoastaan kiinnostusta aiheeseen. Teos on eläväinen kertomus tämän päivän Suomesta, missä asuu myös muslimeita ja mitä Juntunen on tutkinut pari vuosikymmentä.
Syksyllä 2015 Suomeenkin tuli yli 30 000 turvapaikanhakijaa muun muassa Irakista. Mikäli asia on jäänyt kiinnostamaan, teoksessa on tästäkin mielenkiintoista yhteenvetoa.
Jos lukisin vain yhden kirjan maahanmuutosta, Suomesta ja islamista, lukisin tämän.
4
Anttilan valtava tavaratalo oli aikoinaan varsinainen porilainen riemuliiteri, kuluttajan taivas. Nelisen vuotta tapahtuneen konkurssin jälkeen tila on ollut etupäässä tyhjillään keskellä kaupunkia, paraatipaikalla kävelykadulla.
Loppukuusta sen ottaa haltuunsa kuudetta kertaa järjestettävä Porin elokuvafestivaali. Festivaaliohjelma esittelee uusia ja tuntemattomia sekä vanhoja ja tunnettuja elokuvia.
Erityisen hienoa on, että se parhaimmillaan tuo lisää elämää keskustaan.
5
Vuosi sitten rakastuin talviuintiin. Viikon mittaan harrastan sitä niin usein kuin mahdollista. Sunnuntain voittamaton yhdistelmä on merivesipulahdusten ja saunan rentouttama mieli ja keho sekä Tanssii tähtien kanssa -ohjelma. En oikein osaa kuvitella harmittomampaa tapaa viettää sunnuntain pimeää iltaa kuin katsoa amatöörien innostuneita harjoitustunteita ja esityksiä. Mutta hartaasti toivon, että juontajien puujalkavitsit ja tunteiden suurentelu jätettäisiin pois.
Leena Reikko
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Parasta juuri nyt (12.11.2024): Kevään kirjat, Paris Paloma, Munch-museo, Forest Shuffle, The Devil’s Plan
Mikko Saari on lukenut kirjakatalogeja, kuunnellut uutta musiikkia ja käynyt katsomassa Munchin tauluja.
Parasta juuri nyt (6.11.2024): Ihan tavallinen hirviöperhe, Han Kang, Plevna, tikkipelit, Paletilta-näyttely
Petri Hänninen on lueskellut pukinkonttiin passeleita kirjoja, pelannut korttipelejä, ja vieraillut taidenäyttelyssä Galleria Koppelossa.