Led Zeppelin. Kuva: Cinema Mondo

1

Bernard MacMahonin dokumenttielokuva Becoming Led Zeppelin (2025) kertoo, miksi rakastuimme näihin pitkätukkaisiin jumaliin 1970-luvulla. Suurin syy oli musiikki ja bonuksena Led Zeppelinin soittajien ulkonäkö.

Jimmy Page on yksi maailman parhaita kitaristeja. Hän löysi kitaransoiton jo nuorena. Isä ei ollut tyytyväinen ammatinvalintaan, mutta äiti kannusti.

John Paul Jonesin vanhemmat pyörivät vaudeville-porukoissa, joten taputukset ja temput olivat hänelle tuttuja. Isä oli sitä mieltä, että basistit eivät ole mitään – ”hanki puhallinsoitin”.

Laulaja Robert Plantin idoli oli Little Richard. John Bonham alkoi soittaa rumpuja 10-vuotiaana Gene Krupan opastamana.

Dokumentin haastatteluiden perusteella kaikki bändin elossa olevat jäsenet arvostavat yhä toisiaan ja ovat vielä 55 vuoden jälkeenkin kavereita. Taitaa olla aika harvinaista näissä piireissä.

Jimmy Page tuli kuuluisaksi Yardbirdsin kautta. Hän oli perustamassa uutta bändiä, joka esiintyi ensin nimellä New Yardbirds. Kun kävi ilmi, ettei nimeä voi käyttää levytyksessä, bändin nimeksi valittiin Led Zeppelin, mistä taas Zeppelinin suku yritti suuttua.

Led Zeppelinin musiikki on omaperäistä ja sen tuntee yhä ensimmäisistä iskuista. Pojista on tullut setiä, mutta yhä he soittavat ja laulavat loistavasti.

2

Rikos ja rangaistus -näytelmä on tehty ja nähty lukemattomia kertoja, lukemattomilla kielillä ympäri maailmaa.

Q-teatterin version Fjodor Dostojevskin tekstistä on sovittanut ja ohjannut Esa-Pekka Smolander. Hän on purkanut ja koonnut teoksen tarinaksi helsinkiläisen taiteilijan ahdingosta.

Näyttämöllä on neljä ihmistä, ensin neljä Raskolnikovia: taiteilijoita, opiskelijoita, jotka elättävät itsensä pienillä ja suurilla teoilla. Rikas vanha rouva Aljona käyttää nuorta miestä hyväkseen ja saa Raskolnikovin kostamaan.

Rikos on tapahtunut, saako joku siitä rangaistuksen?

Hannu-Pekka Björkman, Lotta Kaihua, Elena Leeve ja Miro Lopperi ovat loistavia näyttelijöitä, ja kaikilla neljällä on Raskolnikovin lisäksi muutama muu rooli.

Näytelmä on pohdinta ihmisestä: kuka tappaa herkemmin? Onko joillakin oikeus rikokseen, tappamiseen, ja vaatiiko oma moraali teosta rangaistusta vai onko rangaistus muiden tapa olla parempia ihmisiä? Kaikki tapahtuu ajatuksen, liikkeen, valojen ja muutaman huonekalun keskellä. Näytelmä antaa nautittavaa ja mietittävää päiväkausiksi.

Q-teatterin Rikos ja rangaistus Tampereen Teatterikesässä 6.–7.8.2025.

3

Veera Railioon törmää usein niin teatterin lavalla, konserteissa kuin äänitteillä. Hän on mukana tekijänä tai esittäjänä lastenmusiikin, populaarimusiikin, rockin, kansanmusiikin ja musikaalien tuotannoissa. Veera Railion diskografia on todella pitkä ja alkaa vuodesta 1996.
Kuukauden aikana Veeraan voi törmätä neljässäkin eri paikassa, aina eri soittajien ja laulajien kanssa.

Koulutukseltaan Railio on musiikin maisteri Taideyliopisto Sibelius-Akatemiasta. Pääaineena hänellä on ollut musiikkikasvatus ja hän toimii myös laulun- ja soitonopettajana.

Viime vuoden lopulla Veera Railio esiintyi viulistina ja laulajana Laura Voutilaisen joululaulukiertueella. Ensi syksynä hän esiintyy Musiikkiteatteri Kapsäkin lastenmusikaalissa Maailman ympäri 80 päivässä.

Keväällä Railio esiintyi konserteissa myös Trio Kaipuun viulistina yhdessä kitaristi Antti Korhosen ja laulaja Tuuli Pajun kanssa.

Metsätontun matka tarinoita ja lauluja -esityksen kanssa Veera Railio ja Johanna Viksten keikkailivat Helsingissä ja muuallakin Suomessa. Syksyllä esitystä jatketaan vierailevien tähtien kanssa päiväkodeissa ja kouluilla.

Kesäkuusta lokakuuhun Railio ja Viksten järjestävät Soivat tarinaturinat -nimisiä konsertteja lapsille Helsingin Kalasataman puistossa ja senioreille Capellanaukion penkereellä.

Sirkka-Liisa Sassin lauluja Veera Railio on pitänyt ohjelmistossaan vuosia. Sassin laulut kertovat elämästä huumorilla ja ilman. Huhu kertoo, että Sassin musiikista tehdään uutta levyä Railion ja Timo ”Tipi” Tuovisen toimesta.

4

Kuten aina, Joel Haahtelan romaania ei vain lukaista vaan se luetaan hitaasti nauttien uusien mielenkiintoisten hahmojen tarinoista.

Sielunpiirtäjän illan (Otava, 2025) päähenkilö on ikääntyvä taidemaalari 1600-luvun Hollannissa. Hän maalaa salaa omaa mestariteostaan, jota kukaan ei saa nähdä, ja samaan aikaan kirjoittaa ajatuksistaan elämästä.

Eletään vuotta 1676 ja sen jälkeistä aikaa. Mestarin rakastettu vaimo on Agnes, joka pitää huolta mestaristaan, henkisesti ja ruumiillisesti, kunnes kuolee. Perheen poika Paulus kuoli jo nuorena.

Rijnvliet on kokenut maalarikollega, joka on pitänyt huolta mestarimaalarista taloudellisesti silloin, kun hän ei vielä pärjännyt omalla taiteellaan. Rijnvliet on lopettanut maalaamisen; hän kokee, ettei ole tarpeeksi hyvä, ja keskittyy karttojen piirtämiseen. Niillä hän tienaa omaisuuksia.

Grietje on palvelija, joka huolehtii ruuasta ja taloudesta ja rakastaa mestariaan avoimesti.
Nuori Jacob opettelee hyvää viivaa ja maalausta. Jacobin edellinen opettaja ei ole Rijnvlietin mielestä tarpeeksi hyvä ja hän tarjoaa Jacobia mestarille oppipojaksi.

Jacobin ensimmäinen muotokuva on silkkikauppias Cuypersista. Hän saa mestarilta ohjeet, joiden avulla kuvat onnistuvat, jos maalari on taitava. Hengellisyys on maailmankuva, jossa taiteilijat elävät. Ilman Jumalan kuvaa ei ole mitään.

Joel Haahtela on kirjoittajana nero. Hän kuvaa tapahtumia ja ihmisiä herkästi, eivätkä kaikki heistä ole pelkästään hyviä. Haahtelan kirjat lukee yleensä pian toisen kerran, koska se antaa joka kerta lisää sisältöä, tietoja ja oivalluksia.

Kulttuuritoimitukseen kirjan arvioi Kati-Annika Ansas.

Maija Kääntä

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua