La otra mirada -sarjan Tereza edustaa uuden sukupolven opettajaa. Kuva: Anne Välinoro

1

Hautausmaa, tuo mustien sängynpäätyjen luvattu makuuhuone, on aina yhtä kiehtova. Meillä kuusikymmentäluvulla syntyneillä huollettavia hautoja jo riittää, jos sille työlle on uhrautunut. Teinipoikani kysyi taannoin Kerimäen kirkkomaan kuuden haudan äärellä ruusuja kastellessamme, pitääkö sullekin.

Tähän asti olen vakuutellut, että puinen lahoava ortodoksiristi riittää vallan hyvin. Nyt olen miettinyt, että ehkä kataja tai joku ikipensas sen kaveriksi. Ja pari kuunliljaa siihen juttelemaan. No mikä ettei ruusukin, tai syyshortensia!

Lapsi raukka.

Hautausmaalla saa hyvän käsityksen perhedynamiikasta ja viimeisen sijan merkityksestä. Kuuluisa kosintarepliikki ”haluaisitko tulla haudatuksi meidän sukuhautaan” saa pontta juuri täällä. Kuva: Anne Välinoro

2

Saimaa-ilmiö eli Savonlinnan ja neljän muun Saimaan reunan kaupungin yhteishanke Euroopan kulttuuripääkaupungiksi tuskin peittoaa Tamperetta ja Oulua Suomen kisassa, vaikka näkymien puolesta Savonlinna on ylivertainen mainittuihin nähden. On keskiaikainen linna virran ja järvien sylissä, saaristo, Suomen kansainvälisesti merkittävimmät musiikkijuhlat ja maan parhaat ruoat. Vaaroja, koskia, vaellusreittejä ja omaehtoista kulttuuria, Itä-Suomen erinomaista tutkimustyötä tekevä yliopisto ja maailman mukavimmat ihmiset.

Mutta tuotteistaa ei osata. Kulttuuripääkaupunkihankekin uinahti johonkin Ruususen uneen viimeistään koronan aikana.

Saimaa on paljon muutakin kuin uimaranta. Kuva Anne Välinoro

3

Espanjalaissarja La otra mirada – Toinen katse on naulannut meikätytön koulumuisteloineen ruudun ääreen. Sen puvustus on henkeäsalpaavan kaunis, 1920-luvun tyyliä ei voi vastustaa. Ja teinitytöt, mitkä silmät, mitkä hiukset!

Eikä hyvyys jää vain estetiikkaan. Sarjan tyttökoulussa painitaan seksuaali-identiteettiin liittyvien ongelmien kanssa, ollaan hulttioita ja saadaan lutkan maine, juopotellaan ja kiistellään kasvatusmetodeista. Ensimmäisen kauden jälkeen tulee toinen, ja kolmasko?

La otra mirada Yle Areenassa.

4

Hannu Väisäsen kynä suoltaa kirjoja ja kuvia. Ensin ajattelin, ettei Vanikan palojen ylittänyttä. Sitä seurasivat Toiset kengät ja Kuperat ja koverat. Anteron henki liikkuu tavallaan uusimmassakin, Märkä turbaani -novellikokoelmassa (Otava) ranskalaisen tornitalon suonistossa.

Kolmetoistavuotias teinipoika elää isänsä kanssa kaksin ja pohtii miehuutta. Äiti on uusissa naimisissa maalla ja toteuttaa itseään suffragettina vaihtuvien puolisoiden kanssa.

Väisäsen kieli on kultaa. Se sädehtii lapsen outoja havaintoja aikuisista, jotka käyttäytyvät epäloogisesti ja yrittävät puheillaan vakuuttaa pärjäämistään.

Nuoren aistit suodattavat nähdystä ja kuullusta omia tarinoita. Miksi tornitalon väki on niin kiihdyksissään puolimaailman naisesta, joka lataa pitsisen videon palveluksistaan? Miksi tietokoneita keräilevä mies saa panoraamabaarin raatojensa säilytykseen?

Kulttuuritoimituksen Sami Nissinen haastatteli Väisästä hiljattain. Lue haastattelu tästä.

5

Hieronta ei ole vain ikäihmisten iloa. Kännykkäsukupolvi saa herkästi lukot selkäänsä näpytellessään juttujaan selkä lysyssä. Pienellä paikkakunnalla hierojan kanssa asiointi on moninkertainen nautinto. Tuet pienyrittäjää, kuulet uusimmat juorut ja hintakin on halvempi kuin maalikylissä.

Anne Välinoro

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua