Brabon suihkulähde. Kuva: Eija Niskanen

1

Antwerpen ei tule ensimmäisenä mieleen Belgian kaupungeista, kun maasta tulee ensimmäisenä mieleen EU-keskus Bryssel. Mutta Antwerpen on kompakti kaupunki, joka tarjoaa katseltavaa ainakin viikonlopuksi.

Itse menin sinne Amsterdamin Schipholin lentokentältä junalla vähän päälle tunnissa, mutta maata pitkinkin pääsee. Kesällä Antwerpen voi olla vähemmän kansoitettu kuin ympäristön isommat turistikohteet.

Keskusta on helposti otettavissa haltuun kävelemällä ja välillä voi hypätä raitiovaunuun. Tunnettuja keskustan hengailualueita löytyy Oopperan hujakoilta, missä on iso aukio ja vanhakaupunki, Brabon suihkulähteen ympärillä aukio ja sen laitamilla eri suuntiin lähteviä sokkeloisia katuja ja kuppiloita sekä tietysti vohvelikojuja. Rakennuskanta on sitä miellyttävää, keskiajalta periytyvää matalaa ja kaunista.

2

Jef Verheyenin alttarimaisia väritutkielmia. Kuva: Eija Niskanen

Belgian seudulla ei tietenkään voi eikä kannatakaan välttyä kuvataiteelta, onhan se vanhaa renessanssitaiteen aluetta. Rubens Huis oli valitettavasti remontissa, mutta KMSKA on oiva museo tutkia sekä klassista että nykytaidetta. Useissa muissakin museoissa, kuten Ateneumissakin, on yleistynyt tapa ripustaa samaa teemaa käsitteleviä taideteoksia eri kausilta rinnakkain ja KMSKAn perusnäyttelyssäkin nykytaide viihtyy renessanssin kyljessä.

Vaihtuvana näyttelynä oli laaja Jef Verheyenin näyttely. Tämä flaamilaisen abstraktin taiteen uranuurtaja (1932–1984) pysäyttää erityisesti värinkäsittelyllään. Verheyen on sanonut toimivansa päinvastoin kuin impressionistit, jotka näkivät ja kuvasivat suodattamatta näkemänsä. Jef Verheyen taas tuti ensin ja laittoi tuntemansa kankaalle. Jotain sisältä ulospäin pyrkivää voimaa hänen taiteessaan on.

Museossa oli myös restaurointinäyttely Rubensin grafiikkatyöpajasta – renessanssitaidettahan tehtiin ryhmässä – ja siellä on myös maailman suurin James Ensor -kokoelma.

3

Plantin-Moretuksessa voi ihailla vanhoja painokoneita. Kuva: Eija Niskanen

Plantin-Moretus on Antwerpenin viehättävimpiä pieniä museoita ja kiinnostava kaikille karjojen ja painotyön ystäville. Rakennuksessa on toiminut nimittäin yksi Euroopan vanhimpia kirjapinoja ja nykyisin se on Unescon suojelukohde.

Plantinin ja Moretusin perheet aloittivat painotyöt vuonna 1576 ja pyörittivät paikassa painoa 300 vuotta. Talokompleksi on järjestetty näyttelyksi esitellen eri työroolit ja missä kukin vietti aikaa – oli painoapulaista ja kisällioppilasta. Paikassa oli myös hiirestäjä, jolle tehty kissanluukku on vieläkin yhdessä sisäpihalle johtavassa ovessa. Esillä on painokoneiden lisäksi erikielisiä kirjainlaattoja sekä tietysti paikassa painettuja kirjoja ja painokuvia.

4

Belgialaista huussikeramiikkaa MAS-museossa. Kuva: Eija Niskanen

MAS-museo on kuin Antwerpenin oma Vapriikki, vain valtavammassa koossa. Rakennuksessa mennään liukuportaita kymmenen eri kerroksen välillä ja kussakin kerroksessa on eri teemaisia näyttelyitä. Antwerpenin sijainnin ja elinkeinot huomioon ottaen löytyy merenkulun museo, missä mennään paikan merenkulun ja laivarahdin historiaa keskiajoilta nykyisiin rahtikontteihin saakka. Kotiruokailun museossa tutustutaan eri maiden ateriointiin ja pöytäkattauksiin ja löytyypä museosta jopa huussihistoriaa.

Kaupungin historiaa avaa myös natsimiehityksen aikaa käsittelevä näyttely. Osa paikallisista liittyi kansallisiin fasistisiin järjestöihin, kun taas yksi bordelli piilotteli huoneessaan juutalaisäitiä lapsineen, väittäen saksalaissotilasasiakkaille, että nainen on paikan siivooja.

Yhdessä kerroksessa pääsi kurkistamaan museon varastoituihin kokoelmiin. Tämä museotyön esittely kulissien takaa tuli esille myös KMSKAssa, missä näki lasin läpi restaurointityöpajaan.

MAS-museon katto lienee yksi tasaisen kaupungin korkeimpia paikkoja. Eikä tietenkään ole belgialaista kansankulttuurimuseota ilman Tinttiä jossain nurkassa.

5

Tomorrow X Together vauhdissa Music Bank Antwerpenissa. Kuva: Eija Niskanen

Antwerpenin Sportpaleis on iso halli niin urheilutapahtumille kuin konserteillekin. Nyt siellä järjestettiin korealaisen televisio-ohjelman Music Bankin erityiskonsertti, jossa esiintyi kuusi K-pop-ryhmää: (G)I-dle, Stayc, Zerobaseone, Oneus, hiljattain debytoinut Riize sekä Tomorrow X Together.

Tapahtuman juontaja oli tunnettu näyttelijä Park Bogum. Porukkaa oli tullut paikalle ympäri Eurooppaa; vieressäni jonottanut nuorimies oli Ranskasta ja edessäni jonottanut nuoripari kertoi tulleensa Sveitsistä autolla.

Miellyttävänä yllätyksenä sivupenkeille paikkaliput ostaneille tuli se, miten lähellä sivukatsomot olivat päälavaa ja siltä vedettyä ramppia, jolla kaikki ryhmät kävivät heittämässä biiseistään pari–kolme.

Eija Niskanen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua