Trish Morrisseyn Autofiktiot-näyttely on Mäntän Gustafissa. Kuva: Mikko Saari
Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Mikko Saari on lukenut suomentamisesta, käynyt Mäntässä ja kuunnellut kirjallisuuspodcastia.
1
Suomentaja Tarja Roinilan menehtyminen liikenneonnettomuudessa pari vuotta sitten oli iso menetys suomalaiselle kirjallisuudelle. Ennen menehtymistään Roinila oli ehtinyt aloittaa esseekokoelman työstämisen ja nyt Mika Kukkonen on viimeistellyt työn. Tuloksena on Samat sanat (Teos, 2022), hieno kokoelma kirjoituksia kääntämisestä. Kokoelmassa on sekä aikaisemmin nähtyjä lehtijuttuja ja kirjojen jälkipuheita että ennen julkaisemattomia tekstejä.
Roinila oli kova pohdiskelemaan kielen ja kääntämisen luontoa ja paradokseja, ja näitä pohdintoja on tällaisen suomentamisen taikuudesta kiinnostuneen lukijan ilo lukea. Samat sanat kuuluu Kersti Juvan Löytöretken ohella ehdottomasti pakolliseksi luettavaksi kaikille suomentamisesta kiinnostuneille.
Lisää ajatuksiani kirjasta löytyy Kirjavinkkeihin kirjoittamastani arviosta.
2
Pitkään odotettu Stranger Thingsin neljäs tuotantokausi on täällä. Netflixin suosikkisarja on meillä eritoten tyttären suosikki, mutta ilollahan tätä koko perheellä katselee. Pikkuisen hurjahan tämä on, mutta arvelisin, että Netflixillä ollaan hyvin tietoisia, että sarja on 16 vuoden ikärajastaan huolimatta nuorison suosiossa.
Kausi on julkaistu sillä lailla nokkelasti, että kaikki jaksot ovat nähtävillä, paitsi kaksi viimeistä. Ne ilmestyvät Netflixiin siinä vaiheessa, kun niiden aika olisi, jos sarjaa katselisi jakson viikossa. Innokkaimmat katsoivat heti kaikki ilmestyneet jaksot, mutta vähän hitaampien ei tarvitse vielä pelätä spoilereita viimeisistä jaksoista.
Itse kausi on ollut oikein kelpo viihdettä. Mukaan on mahtunut jokunen melko reippaasti pöhkö juonenkäänne, aivan yliluonnollisen hyvää uimista ja muutama höpsö toimintakohtaus, mutta tunnelma on silti kohdallaan. Paljon saa anteeksi sillä, miten coolin sarja on tehnyt Kate Bushista ja Running Up That Hillistä nuorison keskuudessa. Varsinkin tämän ensimmäisen erän lopettanut jakso oli jo tajunnanräjäyttävää tavaraa ja asettaa odotukset kahta viimeistä jaksoa kohtaan korkealle.
3
Vaihdoin oletushakukonetta. Käytän nykyään Googlen sijasta Ecosiaa. Microsoftin surullisenkuuluisaan Bing-hakukoneeseen perustuva Ecosia ei ole ihan yhtä hyvä kuin Google – varsinkin kuvahaku on lähes käyttökelvoton – mutta perustarpeisiin se toimii aivan riittävän hyvin, ja lisäksi sillä on muita etuja. Ecosia nimittäin käyttää mainostulonsa osakkeenomistajien rikastuttamisen sijasta ympäristön hyväksi.
Huhtikuussa 2022, esimerkiksi, yritys tienasi 2,5 miljoonaa euroa, josta noin miljoona käytettiin puiden istuttamiseen, 250 000 euroa muihin vihreisiin sijoituksiin ja loput sitten markkinointiin, kuluihin ja veroihin. Puiden istuttamiseen sijoitetusta miljoonasta noin 640 000 euroa käytettiin puunistututusprojekteihin eri puolilla maailmaa ja loput rahat pistettiin puurahastoon, jolla varmistetaan toiminnan jatkuvuus ja aloitetaan uusia, isompia projekteja.
Ecosia on myös muutenkin ympäristöystävällinen: yhtiö rakensi ensimmäisen aurinkovoimalansa vuonna 2017 ja nykyään tuottaa noin kaksi kertaa omien tarpeidensa verran sähköä. Ecosian laskelmien mukaan jokainen Ecosia-haku on itse asiassa hiilijalanjäljeltään negatiivinen puolen kilon verran. Vertailuksi Google-hakujen hiilijalanjäljestä on esitetty arvioita, jotka vaihtelevat yhden haun osalta 0,2 grammasta seitsemään grammaan.
Ecosia on myös yksityisyydestään kiinnostuneille kelpo valinta: se ei kerrytä henkilökohtaista hakuprofiilia, myy käyttäjien tietoja mainostajille tai käytä ulkoisia seurantatyökaluja. Ecosian manifesti paukuttaa pöytään kovaa tekstiä hyvin kunnianhimoisesta ilmasto-ohjelmasta.
4
Mänttä on taiteenystäville melkoinen helmi ja hyvinkin vierailun arvoinen. Poikkesimme tällä kertaa tutustumassa Gustaf-museossa esillä olevaan Trish Morrisseyn Autofiktiot-valokuvanäyttelyyn. Morrissey on irlantilainen valokuvataiteilija, joka keskittyy teoksissaan naisten kokemuksiin ja tarinoihin. Tämä Kate Bestin kuratoima näyttely on Morrisseyn ensimmäinen yksityisnäyttely Suomessa, Morrissey on aikaisemmin osallistunut Serlachius-museoiden Kaukainen kosketus -näyttelyyn vuonna 2015.
Näyttelyssä on mukana monenlaista. Kuvat esittävät enimmäkseen Morrisseytä itseään: hän omaksuu jonkun roolin, jota sitten esittää kuvassa. Morrissey muuntautuu moneksi, toisinaan jopa useammaksi henkilöksi samassa kuvassa. Osa näyttelystä jätti vähän kylmäksi – esimerkiksi spiritismiaiheiset kuvat – mutta osa ilahdutti, osa riemastutti ja osa herätti paljon ajatuksia. Hienoja olivat esimerkiksi kuvat, joissa Morrissey oli kuvannut uimarannoilla seurueita, joihin Morrissey oli vaihtanut itsensä yhden henkilön tilalle, tavallisesti perheen äidin. Myös kuvasarja Morrisseystä tyttärensä kanssa oli hyvin koskettava.
Mäntässä on toki muutakin. Gösta-museon näyttelyihin emme tällä kertaa ehtineet. Rachel Kneebonen Punoutua-näyttelyn posliiniteokset kiinnostavat kovasti, samoin Andy Freebergin taidemaailmaa kuvaava Where Art Thou? -valokuvanäyttely.
Markus Kåhren kuratoimat XXVI Kuvataideviikotkin avasivat ovensa sunnuntaina, eli seuraava vierailu vie sitten Pekiloon ja Göstaan.
Autofiktiot on esillä Gustafissa 8.1.2023 asti. Punoutua on Göstassa 9.10.2022 asti ja Where Art Thou? 4.9.2022 asti. Kuvataideviikot ovat Mäntässä 31.8.2022 asti.
5
Kirjapodcastien osalta olen kaivannut vähän lisäkuunneltavaa. Takakansi on erinomainen, mutta Sivumennen tuntuu hiipuneen aika lailla. Vaimoni vinkkasi Tunnustan lukeneeni -podcastista, johon perehdyin, ja ensivaikutelma on oivallinen. Podcastia tekee kaksi Tammen käännetyn kaunokirjallisuuden kustannustoimittajaa ja siitäpä se aihekin selviää: hyvin paljon puhutaan Tammen käännetystä kaunokirjallisuudesta.
No, Tammi on onneksi iso kustantamo, jolla on paljon hyviä kirjoja valikoimissaan, joten mielenkiintoisia puheenaiheita kyllä riittää, eikä rajaukseen kiinnitä suuremmin huomiota podcastia kuunnellessaan. Keskustelu on joka tapauksessa eläväistä ja hauskaa, Oonalla ja Helmillä on hyvä kemia keskenään ja jutustelua on ilo kuunnella. Jaksoihin on mukavasti saatu vieraaksi myös kirjojen suomentajia, mikä on aina iloinen asia.
Mikko Saari
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Parasta juuri nyt (21.11.2024): Vaietut arktiset sodat, Pikku Kakkosen konsertti, Oro Jaska
Marja Mustakallio on katsellut Yle Areenaa ja viihtynyt pikkupoikien konserttiseuralaisena.
Parasta juuri nyt (15.11.2024): Polkom, Louhiteatteri, Judith Mok, Rokumentti, Yleisradio
Pasi Huttunen kaipaa lisää poliittista satiiria, intoilee Rokumentista ja suree Ylen heikentämistä.
Parasta juuri nyt (14.11.2024): Die Brücke, romantiikka, avaruus, Larissa Sansour, Tove Jansson
Tällä palstalla kulttuuritoimituksen väki kirjoitta ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Sirpa Pääkkönen on kiertänyt museoita Tukholmassa ja Helsingissä.
Parasta juuri nyt (12.11.2024): Kevään kirjat, Paris Paloma, Munch-museo, Forest Shuffle, The Devil’s Plan
Mikko Saari on lukenut kirjakatalogeja, kuunnellut uutta musiikkia ja käynyt katsomassa Munchin tauluja.