Working Men’s Club tulee Yorkshirestä.
Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Sami Nissinen nauttii äänentoistosta, tuoksuista ja uudesta liikkumisen muodosta.
1
Se oli Spotifyn algoritmi, joka tuuppasi soimaan Working Men’s Clubin musiikkia, vaikken ollut sitä edes valinnut. Joka tapauksessa kappalevirrasta huomioni kiinnittyi heti tyylitajuun, jolla porukka varttaa yhteen 1980-luvun postpunkia ja synapoppia sekä Detroit-teknon funkimpia elementtejä.
Yhtyeen eklektisestä ja postmodernista synteesistä tulee mielleyhtymiä LCD Soundsystemin suuntaan, mutta viitekehys on erittäin brittiläinen. Ja siitä minä tykkään. The Fallin Mark E. Smithin ja Pulpin Jarvis Cockerin tapaan laulaja Syd Minsky-Sargeant huokuu sofistikoitunutta arroganssia.
Kappale John Cooper Clarke ylistää Salfordin bardia syntetisaattorien pulputuksilla, melodisilla kitaroilla ja popkuoroilla. Miksi? Miksei? Viime lokakuussa ilmestynyt Working Men’s Clubin debyytti on minulle loputtoman lockdownin kuumin bilelevy.
2
Youtube on loputon aarreaitta ja roskaämpäri, jonka äärellä ei koskaan pääse tylsistymään. Viimeisin Youtube-löytöni on kitaristi Denis Taaffen sivu, jota hän päivittää nimimerkillä aliengtr.
Kanavallaan Taaffe puhuu matalasti murahdellen kitaransoitosta, kitarakamoista sekä tietysti soittaa itse pölyistä Parker-kitaraansa. Huomio kiinnittyy aluksi kuitenkin aivan muuhun. Tuntuu kuin Taaffe olisi kärrätty kameran eteen tv-sarjan kuvauksista tai suljetulta osastolta. Hän on kuin se friikkieno, joka ei koskaan poistu vajastaan, elää kahvilla ja makkaralla, eikä käy koskaan suihkussa. Tupakka suussa Taaffe improvisoi kaikuisaa new age -kitaramusiikkia, jota hän myös ahkerasti levyttää. Spotifysta levyjä löytyy liki 400 kappaletta!
Taaffe löytää kitarastaan suloisimmat ja kauneimmat akordit, mitä kuvitella saattaa. Viehätys on siinä ristiriidassa, joka syntyy ulkoisen olemuksen, persoonan ja säveltaiteen välille.
3
Elämä olisi huomattavasti köyhempää ilman suitsukkeita. Suitsukkeet tekevät tavanomaisesta hetkestä juhlavan. Ne siivittävät mielen nojatuolimatkalle orienttiin ja tekevät meditaatiosta syvällisemmän.
Helsingin asematunnelin Intian Bazaarissa on laajat suitsukevalikoimat, ja olen aikonut käydä kaikki tuoksut läpi. Ikisuosikkini on santelipuu, jonka lisäksi ostin viimeksi testiin erilaisia myskejä: afrikkalaista myskiä, arabialaista myskiä, egyptiläistä myskiä ja kiinalaista myskiä. Näistä kolme ensin mainittua ovat keskenään varsin samanlaisia ja oikein miellyttäviä kaikki. Kiinalainen myski erottuu muista edukseen mausteisella, hieman neilikkaisella tuoksullaan.
Myski on tuoksuna luonnontuote, joten sitä ei ole kenenkään tarvinnut keksiä. Eläinperäistä myskiä saadaan joidenkin nisäkäsurosten sukupuolielinten edessä olevasta talirauhasesta. Nykyään lähes kaikki myski on synteettisesti tuotettua.
4
Hifistely on hankalaa, kun kuulut prekariaattiin, mutta onneksi käytettyä tavaraa saa nettimarkkinoilta huokeasti. Ostin hiljattain Tori.fistä uudet kaiuttimet.
Ne ovat merkkiä Wharfedale, malli on Diamond 10.1. Malli on lukuisten hifilehtien testivoittaja edullisten (alle 500 euroa) hyllykaiuttimien sarjassa. Nyt niitä ja monia muita saa edullisesti, kun porvaristo päivittää laitteitaan uudempiin. Onneksi hyvä äänenlaatu ei vanhene ajan kuluessa, kunhan itse laite on kunnossa.
Kun kytkin kaiuttimet Cambridge Audion vahvistimeeni, ällistys oli suuri. Moni tuttu levy kuulosti tyystin erilaiselta kuin ennen. Wayne Shorterin The Soothsayer -levyllä Tony Williamsin symbaalityöskentely kuului nyt kunnolla. Debussyn orkesterilevytyksiä kuunnellessa saatoin erottaa jokaisen soitinryhmän selkeästi, ja kontrabassot pauhasivat crescendoissa vaikuttavasti.
Myös synabasso potkii mukavasti, kun huudatan Working Men’s Clubia!
5
Kun et omista autoa ja tavaraa olisi kuskattava, on Yango kätevä vaihtoehto. Yangon hinnat ovat noin kolmasosa normaalin taksin hinnoista. Hyvä on myös se, että Yango-applikaatio näyttää matkan hinnan etukäteen. Myös maksu suoritetaan tilauksen yhteydessä.
Tässä on etunsa, sillä ainakin Helsingissä moni kuljettaja on välillä totaalisen hukassa. Eipä tarvi maksaa kuljettajien möhläyksistä.
En tiedä, miten Yango-kuljettajien palkka muodostuu. Todennäköisesti kyseessä on yksi riistämisen muoto lisää. Siksi yritän usein jutella kuljettajille mukavia ja kiittää kovaäänisesti palvelusta.
Sami Nissinen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Parasta juuri nyt (18.12.2024): Light Art Museum, Biedermaier, Heydrich Terror Memorial, Fram
Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Anne Välinoro on käynyt Budapestissa, Prahassa ja Oslossa.
Parasta juuri nyt (14.12.2024): Lehmä synnyttää yöllä, He selvisivät sodasta, Suliko, Tallinna
Tällä palstalla kulttuuritoimituksen väki kirjoitta ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Sirpa Pääkkönen on lukenut kirjoja ja kierrellyt jouluisessa Tallinnassa.
