Riku Rantalalla on kysyttävää ilmastosta.
Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Tommi Liljedahl intoilee utuisesta psykedeliarockista, talvisista harrastuksista ja ymmärrettävästä ilmastokeskustelusta.
1
Missä koti on? Missä minä olen? Apua en ymmärrä!
Elämä siemen kuolema -albumin (Helmi Levyt, 2020) päätöskappale Jalokivin koristeltu yhdentekevyys kiteyttää kuulijan tunnot. Harvoin törmää yhtä häiritsevään musiikkiin. Se on jotain niin outoa, että on pakko aloittaa alusta.
Basson, kitaran ja koneen simppelissä poljennossa on mystistä imua. Postpunkin ja klubimusan vinksahtaneen risteytyksen päälle loitsuttu julistus kertoo jostain valaistumattomalle salatusta.
Lokakuussa julkaistun Profeetta-albumin sanoitukset perustuvat LSD-kirjailijan Timothy Learyn teokseen Psykedeelisiä rukouksia, joka ilmestyi Profeetta Matti Pihlin suomentamana aiemmin syksyllä.
Energia-asiat eivät yksinkertaisia, vaikka kyse olisi kosmisista voimista. Molekulaarinen viesti mennessään suusta sisään ei maistu miltään. Sitä ei voi nähdä, eikä kuulla.
Pyhä hämähäkinseitti ja käärmekierre ilmeisesti mahdollistavat teleportin, jonka tuolla puolen Pekka Streng ja mörinäkitaransa hylännyt Mana Mana kohtaavat ja tarjoilevat utuista psykedeliaa kuulaan kirkkaana.
2
Meillä maalla ei päästy mukaan ensimmäisen kiekkokullan synnyttämään jäähallibuumiin, vaikka kuinka yritettiin. Lohdutukseksi saatiin tekojää. Kattoa tulee ikävä, kun kolaa loskaa tihkun sumentamissa rilleissä.
Kaupunkien hallijunnuille ulkojäät näyttäytyvät aivan toisenlaisena. Tähtitaivaan alla tahkotaan talviklassikoita joulutauolla, kun joukkueet lomailevat ja hallit sulkevat.
Mikäli talvea vietetään edellisvuosien rytmillä, luonnonjääkausi on parin viikon jakso tammi-helmikuulla. Mutta tekojäällä luistelemaan pääsee marraskuulta huhtikuuhun. Tämä on huomattu myös naapurikaupungeissa, joiden hallit suljettiin – tiedätte kyllä miksi.
Tänä vuonna mikään ei ole normaalia, ja myös kiekkokyydit kulkevat vastavirtaan. Maalaiskylän kaukalo täyttyi oransseissa ja keltavihreissä treenitakeissa kikkailevista junnuista ja isä–poika-minipeleistä. Parhaina iltoina kiekkoa hieroo lähes sata isoa ja pientä mailataituria.
Paikalliset junnut katsoivat kieroon, kun naapurikaupunkien joukkueet rohmusivat vapaavuorot. Solidaarisuutta perustellaan sillä, että niiden riveissä pelaa täkäläisiä.
3
Laskettelurinne ei ole parhaimmillaan aurinkoisena kevätpäivänä, vaan alkutalven synkkyydessä. Tuntuu kuin siirtyisi toiseen todellisuuteen, kun lumettoman, pimeän maiseman jälkeen lähtee nousemaan mäelle. Tietä reunustavat puut muuttuvat lumisiksi ja kauempana hohtavat rinteet iltavaloissa.
Sappeen rinneporukka vetelee joka pakkasyö letkuja, jotta rinteet saataisiin lumetettua mahdollisimman pian. Painetta luovat ne toistakymmentä tuhatta harrastajaa, jotka hankkivat kausikortin jo ennen kuin sukset oli siirretty edelliskauden päätteeksi varastoon.
Sappee mullisti hiihtokeskusten toimintatavan haastekampanjallaan. Kausikortit voidaan myydä viidesosahintaan, kun mukaan saadaan riittävän suuri massa.
Edullinen kausikortti on tehnyt takapihan hiihtokeskuksesta kaiken kansan huvia. Rinteisiin voi ajella vaikka joka ilta pariksi tunniksi.
Edellistalvet ovat osoittaneet mallin toimivuuden. Kaikki eivät ryntää rinteisiin samaan aikaan, vaan ainoastaan muutamana sesonkipäivänä hisseille kertyy jonoja. Sappeen ideaa ovat menestyksekkäästi hyödyntäneet muun muassa urheiluseurat kausikorttikampanjoissaan.
4
Laulukirjat uusiksi!
”Ei valtakunnanrajaa. Ei valtiaitakaan. Ei tappaa eikä kuolla edestä messiaan. Vain ihmiskunta luoda voi rauhan maailmaan”, perintöosuutensa varmistavat veljentytöt laulavat mummon juhlissa.
”Tule mukaan päiväuniin. Ota osaa unelmaan. Me toteutamme kerran uneksien rauhan maailmaan”, hoilaa posket märkänä toisiaan halaileva yleisö paatoksellisen tilaisuuden huipentavassa spontaanissa yhteislaulussa.
Maanantaina tuli kuluneeksi 155 vuotta Jean Sibeliuksen syntymästä ja 40 vuotta John Lennonin kuolemasta. Eija Ahvo juhlisti merkkipäivää julkaisemalla Uneksi-kappaleen. Se on Juice Leskisen 25 vuotta sitten tekemä Imagine-käännös.
Entisen koulukaverinsa televisio-ohjelman nauhoituksissa tavannut Ahvo vihjasi Leskiselle, että haluaisi laulaa Imaginea suomeksi. Pari viikkoa myöhemmin posti toi koneella kirjoitetun käännöksen.
70-vuotias näyttelijä-laulaja vaali aarretta neljännesvuosisadan, kunnes äänitti käännöksen. Luonnosmainen pianoversio ei tee kunniaa alkuperäisteokselle, mutta sanoitus halailee maailmaa juicemaisella tarkkuudella.
”Ei juosta rahan perään kahleissa aatteiden. Ei ahneutta, ei nälkää, vain veljeys ihmisten. Voi ihmiskunta elää yhtä maailmaa. Tule mukaan päiväuniin ota osaa unelmaan. Me toteutamme kerran uneksien rauhan maailmaan.”
5
Ilmastokeskustelu on vaivaannuttavaa ja raskasta seurattavaa. Jos studioon raahataan poliitikkoja, jumiudutaan kiintiö-öyhön virittämään ”entäs Kiina” -ansaan. Jos paikalla on asiantuntijoita, edes he eivät ymmärrä toisiaan. Jos mukaan otetaan kirkasotsaisia maailmanparantajia, tulee ikävä Linkolan selväsanaisuutta.
Riku Rantalan 100 kysymystä ilmastosta on toistaiseksi paras yritys käsitellä vaikeaa aihetta niin, etteivät toiset puhu jääkaudesta ja toiset kohta keksittävästä teknologiasta. Nelosen kuusiosaisessa keskusteluohjelmassa ääneen pääsevät harvemmin kuullut asiantuntijat. Osa heistä edustaa yrityselämää.
Fortumin sponsoroimaa ohjelmasarjaa syytetään viherpesusta. Oikeampi väite syyte olisi teknologiausko. Aikaa ei tarvitse kääntää taakse päin, koska tekniikka korjaa teollistumisen luomat ongelmat.
Asiantuntijakeskustelu on editoitu sujuvaksi ja sitä kevennetään katsojakysymyksillä, viihteellisillä häirikkösoitoilla ja ennakkokäsityksiä murskaavilla jumalallisilla faktoilla. Toisinaan väitteet vetävät mutkia suoriksi: kimppakyyti autolla tuottaa vähemmän ilmastopäästöjä kuin neljä pyöräilijää. Tämä sai Fridays For Future Suomen ilmastoaktivistit kuvaamaan ohjelmasta vaihtoehtoversion Youtubeen.
Rantala ei kaada maailman pelastamisen taakkaa lihansyöjän niskaan, vaan kertoo kulisseissa tapahtuvasta muutoksesta. Yritykset haistavat megatrendit ja tekevät omatoimisesti strategioita, jotka mahdollistavat niiden toiminnan vielä kymmenen vuoden päästäkin.
100 kysymystä ilmastosta -ohjelman viimeinen osa esitetään Nelosella maanantaina 14.12.2020. Koko sarja on katsottavissa Ruutu-palvelussa.
Tommi Liljedahl
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Parasta juuri nyt (18.12.2024): Light Art Museum, Biedermaier, Heydrich Terror Memorial, Fram
Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Anne Välinoro on käynyt Budapestissa, Prahassa ja Oslossa.
Parasta juuri nyt (14.12.2024): Lehmä synnyttää yöllä, He selvisivät sodasta, Suliko, Tallinna
Tällä palstalla kulttuuritoimituksen väki kirjoitta ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Sirpa Pääkkönen on lukenut kirjoja ja kierrellyt jouluisessa Tallinnassa.