Parasta juuri nyt (12.10.2020): Michael Hutchence, Pitsinnyplääjä, Kyllikki Saari, kirjastot, Leipomo Jyvä

12.10.2020
MYSTIFYMICHAELHU 0000zn80

Michael Hutchence. Kuva: Yle Pressi

Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Janica Brander on vaikuttunut elokuvista, kirjoista ja juurileivästä.

1

Claude Gorettan ohjaama Pitsinnyplääjä (1977) on ehkä maailmalla tunnetuin ja yksi kaikkien aikojen parhaista sveitsiläisistä elokuvista. Se on myös Isabelle Huppertin läpimurtorooli. Huppert näyttelee hienoin siveltimenvedoin arkaa, suojattua elämää elänyttä Pommea, joka tapaa rantalomalla kunnianhimoisen opiskelijan, François’n (Yves Beneyton). François hurmaantuu Pommen herkkyydestä ja alkaa piirittää tätä määrätietoisesti. Loman jälkeen nuoret muuttavat yhteen.

François alkaa kuitenkin kyseenalaistaa Pommen maailman ja kaiken, mikä on tälle tärkeää. Pommen työ kauneussalongissa ei ole tarpeeksi intellektuellia, eikä François ymmärrä, miksi Pomme ei halua opiskella ja kivuta yhteiskunnassa ylöspäin. Pomme ei pysty vastaamaan poikaystävänsä kysymyksiin ja vaatimuksiin, ja hänen mielensä murtuu.

Elokuvan loppukohtaus on musertava. Viimeisessä kuvassa Huppert vangitsee yhteen katseeseen Pommen persoonan ja koko ihmistyypin, jota tämä edustaa. Herkän ja introvertin rooli ei ole helppo maailmassa, jossa pitää huutaa ja talloa saadakseen tilaa. Huppertin herkkyydessä on pidäteltyä raivoa, joka purkautuu hänen monessa myöhemmässä roolityössään.

Pitsinnyplääjä on katsottavissa Yle Areenassa 24.12.2020 asti.

2

Kyllikki Saaren murha elää edelleen omassa todellisuudessaan. Nyt rikoshistoriamme tunnetuimpaan murhaan on tarttunut Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan dosentti Juho Saari (hän ei ole sukua Kyllikki Saarelle). Saaren tuore kirja Kuuluisan kuoleman varjo – Miksi Kyllikki Saaren murha ei unohdu (Gaudeamus) ei ole murhamysteeri, vaan yhteiskuntatieteellinen analyysi siitä, miksi juuri tästä rikoksesta tuli myytti.

Tapauksen esitutkinta-aineisto tuli vapaasti tutkittavaksi vuonna 2018. Saari on kahlannut kymmeniätuhansia sivuja poliisin asiakirjoja, lehtileikkeitä, kansalaisten vihjekirjeitä ja myöhempiä lehtijuttuja, blogeja ja keskustelupalstoja. Saaren tyyli on lakoninen, mutta kirjasta paljastuu uusia, melko karmeitakin asioita, muun muassa teoria, jonka mukaan Kyllikki Saari oli elossa, kun hänet haudattiin, ja hän tukehtui kuoliaaksi maan alla.

Saaren kirja on kuitenkin kaukana mässäilystä. Saari ei yritä selvittää, kuka sen teki, vaan miksi tapaus kasvoi mediaspektaakkeliksi. Hän selittää myös, mitä tarkoittaa kollektiivinen muisti, joka sekä tallensi että unohti tapahtumia ja muokkasi niistä todellisuudesta irtautuneen kertomuksen.

3

INXS:n laulaja Michael Hutchence oli joidenkin mielestä viimeinen rockjumala. Hutchencessa oli paljon samaa kuin Jim Morrisonissa. Hän oli kaunis mies, jolla oli valtava lavakarisma, mutta pöyhkeän kuoren alla piileskeli ujo kirjanörtti.

Hutchencen uran viimeiset vuodet olivat surullista seurattavaa. Laulaja sai aivovaurion, kun taksinkuljettaja kävi hänen kimppuunsa. Hutchencen persoonallisuus muuttui arvaamattomaksi, ja hän oli otsikoissa enemmän päihde- ja suhdesekoilujensa kuin musiikkinsa vuoksi. Neljääkymmentä lähennelleestä artistista tuli nuorten rokkarien silmissä elähtänyt vitsi, jota nöyryytettiin mediassa päin naamaa.

Mystify: Hutchence on virkistävä dokumentti, koska haastatellut ovat läsnä vain ääninä, eivät puhuvina päinä. Pääroolin saa Hutchence ja hänen kuvaamansa, runsas ja paikoin häkellyttävän intiimi kotivideomateriaali.

Mystify: Hutchence on katsottavissa Yle Areenassa vuoden 2022 alkuun.

4

Kirjastot tuntuvat sitä tärkeämmiltä, mitä enemmän syystaivas ja koronatilastot synkistyvät. Lähikirjastossani Sampolassa noudatetaan hyvin turvavälejä, ja Tietotorilla on käytössä vain joka toinen tietokone. Älköön yhteiskunta menkö enää koskaan siihen tilaan, jossa kirjastot pitää sulkea, sillä kirjat ovat lyhty, joiden avulla suunnistamme pimeydessä.

5

Tulipa koettua sekin ihme kuin hyväosaisten leipäjono. Nekalassa aloittanut Leipomo Jyvä avasi toisen toimipisteen Tampereen Tammelaan Pinninkadulle. Jyvä leipoo juureen kaiken, jopa korvapuustit ja croissantit. Menekkiä tuoreelle leivälle on, sillä lauantaisin olemme joutuneet seisomaan Jyvän takana pitkässä jonossa, ja arkisinkin leivät on myyty usein loppuun ennen virallista sulkemisaikaa.

Leipomo Jyvän toimipisteet sijaitsevat osoitteissa Pinninkatu 25 ja Mäntyhaantie 5–7. Lisätietoja leipomon kotisivuilta.

Janica Brander

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua