Palmsen kartano sijaitsee Lahemaan kansallispuiston alueella. Kuva: Sirpa Pääkkönen
Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Sirpa Pääkkönen on kiertänyt Viroa ja tutustunut kartanoihin, kalliopiirrosten kopioihin ja viinanpolttoon.
1
Saksalainen aatelisto rakennutti Viroon monta tuhatta kartanoa 1700- ja 1800-luvulla, kun kartanonherrat olivat vallassa. Kartanoita tuhoutui sodissa ja ne rapistuivat entisen Neuvostoliiton hallitessa Viroa vuoteen 1991 saakka. Satoja kartanoita on kuitenkin säilynyt ja niitä on entisöity komeiksi museoiksi tai hotelleiksi.
Hienon kartanonkierroksen voi tehdä esimerkiksi Virumaalla Viron pohjois- ja itäosissa. Siellä kannattaa poiketa Sagadiin, Palmseen ja Vihulaan Lahemaan kansallispuiston alueella. Upeita kartanoita ovat myös Saka Toilassa ja Moen kartano lähellä Tapan kaupunkia.
Sagadin kartanossa voi tutustua kartanonherrojen asumiseen ja tyylihuonekaluihin. Kuva: Sirpa Pääkkönen
Kartanot olivat Virossa tärkeitä talouden ja henkisen elämän keskuksia. Niissä poltettiin viinaa ja pantiin olutta. Kartanot olivat pitkälle omavaraisia. Ne tuottivat tiiltä ja tervaa ja lihottivat härkiä teuraaksi.
Kartanon rouvalla ja herralla oli kartanoissa omat tilansa. Rouvien puolella harrastettiin käsitöitä ja luettiin kirjoja. Tarinan mukaan kartanon herra tuli yöllä koputtamaan rouvan ovelle ja heitti rouvalle yömyssynsä. Jos myssy lensi kaaressa takaisin, herralla ei ollut asiaa rouvan kamariin.
Kartanokierros tutustuttaa kävijän sisustamiseen ja huonekaluihin. Huonekaluissa näkyvät eri tyylisuunnat. Saksalaiset pitivät biedermeieristä. Venäjältä suunnittelijat saivat empire-vaikutteita. Uusbarokki ja uusrokokoo olivat muodissa 1860-luvulla.
Keskikokoisessa herraskartanossa oli noin kaksikymmentä huonetta. Seiniä peittivät arvokkaat maalaukset ja lattioita kalliit matot. Pöydät katettiin posliiniastioilla ja pöytähopeilla. Elävät kynttilät paloivat kynttelikössä ja kristallit välkkyivät kristallikruunuissa. Myös pukeutumiseen kiinnitettiin huomiota. Sekä kartanon väki että palveluskunta pukeutuivat muodin mukaisesti.
Kartanoita ympäröivät hyvin hoidetut puutarhat ja omenatarhat. Jos kartano ei ollut meren rannalla, saatettiin rakentaa tekolampi. Kauniina kesäpäivänä istuttiin puutarhan huvimajassa rupattelemassa ja nauttimassa virvokkeita.
2
Äänisen kalliopiirroksissa esiintyy usein vesilintuja ja joutsenia. Kuva: Sirpa Pääkkönen
Palmsen kartanosta matkaa voi jatkaa pikkuruiseen Võsuperen kylään. Tyhjilleen jääneeseen kyläkauppaan on avattu hämmästyttävä pieni museo. Kaupan seinillä on hienoja jäljennöksiä Venäjän Karjalassa sijaitsevan Äänisjärven kalliopiirroksista, joita muinaiset suomalais-ugrilaiset kansat hakkasivat kiveen jo kuusi tuhatta vuotta sitten.
Viron esihistoriallisen taiteen seuran jäsenet alkoivat tehdä matkoja Ääniselle 1980-luvulla ja keräsivät talteen piirrosten malleja. Niistä rakennettiin näyttely Võsuperen muinaistaiteen keskukseen.
Kalliopiirrokset kuvastavat suomalais-ugrilaista mytologiaa. Äänisellä asuvat kansat hankkivat elantonsa kalastamalla, metsästämällä ja keräämällä villiyrttejä. Muinaiset kansat elivät tiiviissä yhteydessä luontoon. Mytologisilla kuvilla haluttiin turvata saaliit ja elämän jatkuminen.
Näyttelyssä on eniten esillä kuvia kallioon hakatuista joutsenista. Kalliopiirroksissa kuvataan poroja ja hirviä, mutta harvemmin karhuja. Mukana on myös kuvia symbolisista merkeistä, jotka viittaavat kuuhun ja aurinkoon.
Virolaiset ovat tehneet tärkeää yötä kerätessään dokumentteja suomalais-ugrilaisten kansojen esihistoriasta.
3
Pirtun tekemiseen voi tutustua Länsi-Virumaalla Moen kartanon yhteydessä sijaitsevassa museossa. Museo esittelee pirtuteollisuuden historiaa, vanhaa viinanpolttimoa sekä nykyaikaista väkijuomien valmistusta kuparisilla tislauspannuilla.
Menneinä vuosisatoina viinanpoltto oli kartanoille tärkeä elinkeino. Saksalaiset kartanonomistajat rikastuivat, kun Venäjälle vietiin pirtua. Pirtulastit kulkivat hevoskyydissä. Kun rautatie Pietariin valmistui 1870, tynnyrit liikkuivat Pietariin tavaravaunuissa.
4
Rakveren linna vie 1500-lukuun ja keskiaikaisiin tunnelmiin. Kuva: Sirpa Pääkkönen
Rakvere on viehättävä puutalovaltainen pikkukaupunki Länsi-Virumaalla. Kaupunki tunnetaan erityisesti siitä, että Viron tunnetuin nykysäveltäjä Arvo Pärt vietti lapsuutensa Rakveressä ja kaupungissa on keskiaikainen linna.
Museona toimivassa linnoituksessa voi eläytyä 1500-lukuun. Teemapuistossa voi pukeutua ritariksi tai sotilaaksi ja museossa saa katsella ritareiden haarniskoja ja kypäriä. Linnoituksessa on myös kidutuskammio, punaisten lyhtyjen katu, parturin tuoli ja alkemistin paja.
5
Narvan 1600-luvulta peräisin olevassa kaupungintalossa on meneillään perusteellinen remontti. Kuva: Sirpa Pääkkönen
Narva oli aikoinaan viehättävä barokkikaupunki. Sen kaunis historiallinen keskusta tuhoutui lähes kokonaan toisessa maailmansodassa. Sodan tuholta säästyi kuitenkin vuonna 1671 valmistunut raatihuone.
Arvokas rakennus oli vuosikymmeniä huonossa kunnossa, mutta nyt sitä remontoidaan. Talo on maalattu kauniin tiilenpunaiseksi. Sisätilat tulevat hallinnolliseen käyttöön. Sinne sijoitetaan kaupunginvaltuuston ja pormestarin työtilat, edustustilat ja matkailuinfo. Loppukesästä rakennukseen on tulossa virtuaaliesitys Aikamatka, jossa pääsee tutustumaan sotaa edeltävään Narvan Vanhaankaupunkiin.
Sirpa Pääkkönen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Iänikuisia ajatelmia ja psykedeelisesti koristeltua hölynpölyä – ajatuksia Ylen Bockin Saaga -dokumenttisarjasta
ESSEE | Kertomisen arvoinen tarina pötypuheilla kultin rakentaneesta miehestä on poikinut tv-sarjan, josta ei ole sen paremmin dokumentiksi kuin satiiriksikaan.
Luovuuden ilotulitusta Tallinnassa – Fringe on värikäs ja räiskyvä tapahtumakokonaisuus
TAPAHTUMA | Tallinnan Fringe-festivaali kestää kuukauden, joten naapurimaan pääkaupungissa vieraillut suomalaisturisti ehti yhden yön reissulla maistella koreasta kakusta vain ohuen viipaleen.
Hildur avaa Komediateatterin päänäyttämön syksyn – ”Islannin ekosysteemi tuottaa erikoisia ihmisiä”
TEATTERI | ”Satu Rämö on kirjoittanut Hildurista hyvin kokonaisen ihmisen, jonka päälle ei itse tarvitse keksiä mitään”, pääosassa nähtävä Petra Ahola sanoo.
Afroamerikkalainen taiteilija Howard Smith työskenteli myös Vallilalle ja Arabialle – retrospektiivi EMMAssa
KUVATAIDE | Espoon EMMA-museo esittelee materiaaleihin ja tekniikoihin uteliaasti suhtautuneen yhdysvaltalaitaiteilijan elämäntyötä 90 teoksen retrospektiivillä.