”Oletko aina elänyt dystopiasi väärin?”

27.03.2020
Dystopian set up. 4874449072

Antti Granlund on huomannut, että aivan liian moni jättää kriisiajan tuomat mahdollisuudet käyttämättä. Eli elää dystopiansa väärin. Älä sinä ole yksi heistä.

Tiedätkö, kun on tämä uutistyyppi, jossa varoitetaan, että olet aina tehnyt jonkin arkisen asian väärin? Esimerkiksi: ”Oletko aina täyttänyt tiskikoneesi väärin, ladannut puhelimesi väärin, kävellyt väärin, ripustanut taulusi väärin tai keittänyt kananmunan väärin?”

Ko. uutisten kulta-aika oli päättyneen vuosikymmenen alku, jolloin moni lukija vielä uskoi niihin. Genre alkoi hiipua vuosikymmenen puoliväliin mennessä, ja nykyään vain sielultaan heikoimmat ja osaamiseltaan laihimmat viihdetoimittajat kirjoittavat lajityypin uutisia.

Paitsi että tämä juttu tässä edustaa kyseistä genreä! Ainakin melkein. Olen nimittäin huomannut, että aivan liian moni jättää kriisiajan tuomat mahdollisuudet käyttämättä. Eli elää dystopiansa väärin.

Älä sinä ole yksi heistä.

1

Aluksi hoida perusteet kuntoon. Tiedätkö lauseen: ”If you don’t get your fundamentals right, all the fancy stuff is not going to work”? Se pitää paikkansa myös tässä.

Siis! Älä peseydy. Pukeudu likaisiin vaatteisiin. Syö suolaa. Syö rasvaa. Naukkaile iltaisin viiniä, koska ”olet ansainnut sen”. Tietenkään älä siivoa. Unohda viikonpäivät. Katso niitä sarjoja, ”jotka on aina pitänyt katsoa”. Postaa muiden keksimiä vitsejä ja meemejä someen. Pety hieman, kun et saakaan niin paljon likejä kuin se kaveri, jolta vitsin pöllit. Postaa linkki uutiseen, joka kertoo ihmisten hyvistä teoista kriisin aikana, vaikka hyvin tiedät, ettei itselläsi ole mitään aikomusta toimia mitenkään ”oikein” tai ”hyvin”. Ja niin edelleen. Kyl sä tiiät!

2

Käy supermarketissa. Ne ovat aavemaisia paikkoja nykyään. Pitkät käytävät tyhjinä ihmisistä, siellä täällä joku tyyppi vilkuilemassa olkansa yli, ettei vain kukaan vieras tulisi liian lähelle. Kaikki vitsit kerrottiin vessapaperin loppumisesta, mutta oikeasti hyllyiltä ovat kadonneet jauheliha ja Coca-Cola. Mieti asiaa samalla, kun rullaat tyhjää ostoskärryäsi kohti maito-osastoa.

Muuten! Kauppareissulle kannattaa pukeutua oikein. Aamutakki on tietysti klassikko, mutta liian humoristinen. Jotain liian lämmintä ja peittävää on hyvä. Toppatakki ja toppahousut. Iso pipo ja hanskat, joita et ota pois käsistä, vaikka niiden kanssa ostosten kärryyn pinoaminen on vaikeaa.

Kun kassalla huikkaat hyvät päivät, peitä suusi takinkaulukseen, jotta tervehdyksesi kuulostaisi mahdollisimman epäselvältä muminalta. Hengityssuoja olisi tietysti poikaa, mutta ethän sinä sellaista kehtaa käyttää, kun muutkaan ei.

3

Sulje itsesi maailman ulkopuolelle musiikin keinoin. Tää on oikeasti hyvä vinkki ja toimii myös ns. tavallisina aikoina. Musiikiksi kannattaa valita jotain jylhää tai vähän liian positiivista. The Holyn This Will Be the Day That I Die toimii kybällä vaikka just supermarkettireissuilla.

The Handsome Familyn Far from Any Road, eli se True Detective -sarjan ensimmäisen tuotantokauden tunnaribiisi iskee myös hienosti: ”And strange hunger haunted me, the looming shadows danced / I fell down to the thorny brush and felt the trembling hands.” Maagista.

Jos menet jonnekin oikein synkkään paikkaan, joko metaforisesti tai ihan konkreettisestikin, perinteinen Good Morning, Vietnam -metodi toimii. Eli Louis Armstrongin What a Wonderful World soimaan ja kyyneleet virtaamaan.

4

Mistä päästäänkin mukavasti käsien pesuun. Kuten ehkä jo tiedätkin, olet tehnyt sen aina väärin, myös näin kriisiaikana. WHO on suosittanut, että käsiä pitäisi pestä vähintään 20 sekuntia, mikä on monelle tuntunut matelevan pitkältä ajalta.

Toimi näin: ensin kastelet kätesi vedellä ja lisäät tuhdin määrän saippuaa. Mutta älä alakaan hyräillä mitään melodiaa tai laskea kahteenkymmeneen, vaan ryhdy tuijottamaan itseäsi peilistä. Ensin suoraan silmiin, sitten sellaiseen kohtaan naamassasi, josta et pidä lainkaan. Vaikka liian isoon nenääsi, tai vuosien tuomiin uurteisiin silmiesi ympärillä. Väläytä peilille keltaista hymyäsi ja mieti, onko ollut ihan pakko juoda koko ikä punaviiniä ja kahvia. Sitten taas katse silmiin. Ja jatkuvasti taustalla kädet hankaavat toisiaan, ensin kämmenistä, sitten sormien väleistä, kämmenselästä, kynsien alta. Mieti menetettyjä mahdollisuuksia ja hukkaan kuluneita vuosia. Sitä matkaa New Yorkiin, jota ei koskaan tehnyt. Tai sitä matkaa New Yorkiin, jonka teit, ja joka on osasyy nyt käsillä olevaan kriisiin. Tutki taas virheitä naamassasi. Anna kyynelten tulla.

Kohta huomaat, että onkin jo ilta.

5

Viimeinen vinkki. Hanki ase. Amerikassa tyypit tietää, mitä tarkoitan. Kun uutiset viruksesta lopulta (monta viikkoa myöhässä) saavuttivat Uuden mantereet ihmiset, he ryntäsivät ostamaan turvallisuuden tunnetta. Haulikoita, kivääreitä, revolvereita, tuliluikkuja, pyssyjä. Koska miksi ei!

Suomessa aseen hankkiminen on hankalampaa, joten pitää olla luova. Yksi hyvä keino on käydä hakemassa jostain vanha pesismaila, ehdottomasti puinen. Se, jonka vanhempasi ostivat sinulle, kun olit ala-asteella. Sellainen vähän käppäinen, ehkä hieman vääntynyt, erkkarilla korjailtu. Siihen sitten vasaroit paksuja, jo valmiiksi ruosteisia monen tuuman nauloja. Tätä pidät sänkysi vieressä sen varalta, että ”ne” yrittävät päästä kotiisi sisälle.

Sillä lopulta ”ne” yrittävät, sitä et voi estää.

Antti Granlund