Eurooppa on aina nähnyt toisen maailmansodan ensisijaisesti itsensä ja natsi-Saksan välisenä taisteluna, joka käytiin Euroopan maaperällä. Anglosaksisille maailmanvalloille, Yhdysvalloille ja Iso-Britannialle, toinen maailmansota oli kuitenkin yhtä paljon taistelua Aasiasta, Afrikasta ja Tyynenmeren alueesta.

Eurooppalaisessa ja neuvostoliittolaisessa katsannossa toisen maailmansodan ratkaisutaisteluista merkittävin oli Stalingradin taistelu. Amerikkalaisille vähintään yhtä merkittävä, ellei jopa merkittävämpi oli Midwayn saaren lähettyvillä vuonna 1942 käyty taistelu. Se oli taistelu, jossa Yhdysvallat sai takaisin sotilaallisen itseluottamuksensa, jonka se oli menettänyt Japanille Pearl Harborin yllätyshyökkäyksessä.

Japani menetti Midwayssä kaikki neljä avomerellä käytyyn taisteluun osallistunutta lentotukialustaan. Japanille taistelun tappiot merkitsivät, että se menetti kaksi kolmannesta lentotuki­aluksistaan ja suuren osan kokeneimmista taistelu­lentäjistään.

* *

Uusi Midway-elokuva on tiettävästi ohjaajansa Roland Emmerichin suosikkiprojekti, jonka toteuttamisesta hän on haaveillut parikymmentä vuotta. Osoituksena aikojen muuttumisesta käy, että vaikka Emmerich on isojen kassamagneettien ohjaajana yleensä saanut isot studiot tukemaan elokuviaan, tällä kertaa niin ei ole käynyt. Emmerich joutui hakemaan Midwaylle rahoituksen vapailta markkinoilta, eli nyt hänkin on independent-elokuvan tekijä.

Midway on täynnä sotaelokuvien tyyppitilanteita ja normityyppejä, kuten nuori rämäpää, jolle ylempiarvoinen upseeri joutuu sanomaan, että taktiikkaa ei vaihdeta sinun kostonhalusi takia.

Rämäpään rooli on kirjoitettu tosielämän sodassa varsinaisena lentäjä-ässänä toimineelle luutnantti Dick Bestille, jota elokuvassa esittää Ed Skrein. Hän on näyttelijöistä puisevin. Vaikka rooli onkin yksitotinen kuin kaurapuuron resepti, niin lähes yhtä vivahteetonta roolia pommikoneen ampujana esittävä Nick Jonas pärjää Skreinia paljon paremmin. Woody Harrelson esittää amiraali Nimitzin roolinsa tasaisesti.

* *

Ohjaaja Emmerich, joka ei ole varsinaisesti tullut tunnetuksi psykologisesti syvätarkoista luonnekuvistaan, keskittyy tässäkin omimpaan alaansa eli spektaakkeliin. Hänen elokuvissaan ihmiset, sankaritkin, ovat itseään suurempien luonnon tai historian tapahtumien armoilla. Edes sankarit eivät välttämättä selviä niistä ehjin nahoin.

Kerronnaltaan varsin vanhantyylisenä sotaelokuvana Midway hajottaa laivoja, lentokoneita ja tukikohtia ja nekin useimmiten ykkösinä ja nollina. Elokuva käyttää digitaalitehosteita tukehduttavan paljon.

Laivaston taistelulentäjiä painokkaampi osuus elokuvassa on päällystöllä ja tiedustelu-upseereilla, sillä Midwayn taistelu oli amerikkalaisten signaalitiedustelun ja koodinmurtajien voitto, joka saavutettiin klassisella harhautuksella. Voitonvarma vihollinen saatiin uskomaan sitä mitä se halusikin uskoa.

* *

Amiraali Chester W. Nimitz (Woody Harrelson) pohtii strategiaa pitkää iltaa ja yötä myöten.

Midwayn taistelusta on tehty aiemminkin elokuvia: Midway (1976), jossa Charlton Heston ja Peter Fonda esittivät isoimmat roolit, sekä John Fordin alle tunnin mittainen dokumenttielokuvaThe Battle of Midway (1942). Voidaan keskustella siitä onko Fordin Oscar-palkitulla elokuvalla arvoa enemmän dokumentti- vai propagandaelokuvana.

Hauska yksityiskohta: Ford (Geoffrey Blake) nähdään heilumassa kameroineen Midwayn saarella. Kun Ford makaa japanilaishyökkäyksen keskellä haavoittuneena maassa, hänet kuvataan karjahtelemassa kuvaajaansa jatkamaan kuvaamista, koska muuten elokuva olisi jäänyt tekemättä!

* *

Molemmat Midwayn taistelusta tehdyt aiemmat elokuvat lauloivat Yhdysvaltain asevoimien yksimielistä ylistyslaulua. Emmerich ainakin yrittää esittää pientä kulttuurista ymmärrystä japanilaisen sotilaskulttuurin ajatusmaailmaa kohtaan, vaikka pinnallistakin, mutta silti.

Naisia tässä sotaspektaakkelissa näkyy vain yhden miestään uskollisesti tukevan vaimon verran.

Toinen maailmansota on Hollywoodille sikäli otollinen elokuvanaihe, että se oli Yhdysvaltain viimeinen ”hyvä sota” – sota, jossa Yhdysvallat oli sekä poliittis-sotilaallinen että moraalinen voittaja.

Sota loi Yhdysvaltain maailmanpoliittisen suurvalta-aseman. Sodan saavutuksia eli muun muassa tätä supervalta-asemaa puretaan nyt Amerikka ensin -tyyppisellä isolationismilla ja liittoutumien merkitystä väheksymällä.

Midway-elokuvaa tuskin haluaa nähdä toiste, mutta taistelun kulku käy kyllä hyvinkin selväksi.

Antti Selkokari