Marja Kanervon Pöytä Finlaysonilla valotaiteen biennaalissa. Kuvat: Sari Harsu

1

Marraskuussa jos milloin tarvitaan taiteen ja kulttuurin valoa pimeyteen. Hyvin konkreettisesti sitä tarjoili valotaiteen biennaali FLASH4 – Uusi pimeä, joka valaisi Finlaysonin aluetta 9.–24.11.2024.

Suomen valotaiteen seuran neljäs biennaali kokosi yhteen teoksia 22 taiteilijalta. Sen teema nousi Finlaysonin tehtaan historiasta: 142 vuotta sitten Kutomosalissa syttyi Pohjoismaiden ensimmäinen sähkövalaistus.

Vuoden 2024 biennaalin kuraattorina toimi Krister Gråhn.

Elisa Hillgenin teos valaisee Finlaysonin näyttelytilaa.

Valotaidekokonaisuus käsitteli alati lisääntyvän keinovalon vaikutuksia, yhteiskunnan ja ihmisten irtaantumista päivänkierrosta sekä fossiilisilla polttoaineilla tuotetun keinovalon luomaa ”uuden pimeän” uhkaa.

Näyttelyssä oli esillä nykyvalotaideteoksia, joista osa oli valmistunut näyttelyä varten. Osa oli lainassa Kuopion, Porin, Tampereen ja Amos Rex taidemuseoiden kokoelmista.

2

Tampereen Taiteilijaseuran tämänvuotinen Talo täynnä Taidetta -taidemyyntinäyttely on ripustettu Taidekeskus Mältinrantaan, ja se on avoinna 17.12.2024 saakka. Teoksia on noin sadalta eri taiteilijalta, ja niitä on esillä yhteensä yli kolmesataa. Taidetta on niin monenlaista, että varmasti jokaisen taiteenystävän makuun löytyy kiinnostavaa katsottavaa.

Ja jos jonkin teoksen haluaa ostaa, työn saa heti mukaan. Maksaa voi joko koko hinnan saman tien tai osissa Taidelainaamon ehdoin. Myynnissä on myös erilaisia taiteellisia pientuotteita, kuten postikortteja.

Mältinrannassa riittää katsottavaa ja ostettavaa moneen makuun.

3

Euroopan jätteenvähentämisen viikon perinteinen Hurmaavan surmaava kulutus -keskusteluilta pidettiin 22.11.2024 Tällä kertaa Sampolan juhlasalissa käsiteltiin kestäviä ruokavalintoja. Illan järjesti Pirkanmaan Jätehuolto yhteistyössä Ekokumppanien ja Tampereen seudun työväenopiston kanssa. Tilaisuuden juonsi toimittaja ja ruokavaikuttaja Janica Brander.

Ihmiset, jotka eivät ole valmiita vähentämään lihansyöntiään, saattavat perustella syömistään väittämällä, että ”ainahan on syöty näin”. Helsingin yliopistossa yliopistonlehtorina työskentelevä Markus Vinnari osoitti havainnollistavin kaavioin, että ei ole: punaisen lihan kulutus on kasvanut vuosikymmenten saatossa hurjasti, ja broilerin lihan syöminen on kaiken kaikkiaan varsin tuore asia, vielä 1970-luvulla sitä ei juuri syöty.

Vinnari ei kuitenkaan ole ruoka-asioissa kieltojen kannalla. Sen sijaan hän toivoo tarjolle monipuolisesti vaihtoehtoja. Kun on valittavissa hyviä uusia proteiineja, muutos tapahtuu luontevammin.

Hyvä uutinen on, että jos syö terveysnäkökulmasta hyvin, tulee samalla syöneeksi hyvin myös ympäristön kannalta.

Markus Vinnari, Liisa Malin, Aliisa Hyvönen ja Janica Brander keskustelevat ruuasta.

Ruokakasvatuksen asiantuntija Aliisa Hyvönen Ruokakasvatusyhdistys Ruukusta oli hyvin samoilla linjoilla Vinnarin kanssa sloganillaan ”hyvin syömällä tuet omaa ja maapallon hyvinvointia”. Hänkään ei kannata pakkoja, vastakkainasetteluja tai asioiden kieltämistä. Ruokakulttuuria ei tarvitse lähteä muuttamaan täysin, mutta makaronilaatikkoon voi jauhelihaan sekaan laittaa vaikka vähän vihannesta tai jauhelihan voi korvata jauhiksella.

Aistilähtöinen ruokakasvatus toimii lasten kanssa mutta sopii myös aikuisille. Uutta ruokatuttavuutta voi ennen sen maistamista – jos maistamiseen asti ollaan valmiita etenemään – tunnustella, kuulostella, haistella ja katsella.

Ympäristökouluttaja Liisa Malin Pirkanmaan Jätehuollosta puhui biojätteestä. Pirkanmaalaisen sekajätteen seassa on edelleen mukana hämmästyttävät 34 prosenttia biojätettä. Polttoon menee siis aivan turhaan arvokasta massaa, josta olisi voitu saada polttoainetta, ravinteita ja multaa.

Puheenvuorojen jälkeen oli paneelikeskustelu, johon myös yleisö pääsi osallistumaan lähettämällä keskustelijoille kysymyksiä.

Usein kysytään, miksi kasvistuotteilla pyritään matkimaan lihan ulkonäköä tai makua, ja tämä kysymys nousi esiin nytkin.

Keskustelijat olivat sitä mieltä, että kaikki keinot on hyvä ottaa käyttöön. Aliisa Hyvönen mainitsi, että perusmaku umamista on luonnollista pitää. Umami maistuu myös lihassa, ja monet ovat siihen tottuneet. Markus Vinnari puhui ”käyttöliittymästä”, joka on lihassa jalostettu vuosien saatossa hyväksi ja käyttökelpoiseksi, siksi sitä voidaan hyödyntää myös kasvistuotteissa. Esimerkiksi nakki on muoto, johon ollaan totuttu lihatuotteessa, vaikka ei mikään eläin nakilta näytä. Miksei samankaltaista pakkausta voisi hyödyntää muissakin tuotteissa?

Joskus hyvillä ruokavalinnoilla voi olla yllättäviäkin positiivisia vaikutuksia. Vai oletko tullut ajatelleeksi, että voit tehdä hyvän työn Itämeren hyväksi valitsemalla useammin kasvispohjaisia tuotteita?

Ratikkakin on päässyt mukaan Sampo Mäkelän Keskustori-näkymään.

4

Taidetta pääsee näkemään paitsi gallerioissa, myös monissa kahviloissa ja kirjastoissa. Tampereen pääkirjasto Metsossa on 1.12.2024 asti Sampo Mäkelän Akvarelleja Tampereelta -näyttely. Vuonna 1964 syntynyt Mäkelä on maalannut akvarelleja vuodesta 2011. Hän mainitsee kaupunkiaiheet intohimokseen, ja näyttelyssä onkin tamperelaiselle monta tuttua näkymää kaupungin keskustasta taidokkaasti maalattuna.

Tampereen Ihankaikkinen Kuninkaallinen Tuomiokuoro kimaltavissa viitoissaan.

5

Tampereen Ihankaikkinen Kuninkaallinen Tuomiokuoro tarjosi viikonloppuna Vastauksia useaan otteeseen Galleria Himmelblaussa. Viimeinen esitys oli sunnuntaina 24.11.2024.

Aluksi jokaisen kävijän piti valita, mihin kolmesta ryhmästä vihkiytyy, sitten ryhmät johdatettiin Pasi Karjulan teosten keskeltä toiseen saliin, jonka seinillä oli Samppa Törmälehdon taidetta. Siellä alkoi kultin initaatio, jossa malja oli ylitsevuotavainen ja hedelmäkori runsas, kuten esitteessä kuvaillaan.

Kuorojoukkoaan johtava Petra Poutanen on sanonut, että hänen ryhmänsä ei esiinny kuorokansiot kädessä. Eipä näkynyt kuorokansioita, ei – näkyi kimaltavia viittoja ja hedelmiä. Tässäkin esityksessä oli mukana paljon teatterin keinoja. Teatteri oli vieläpä osallistavaa: yleisö joutui tai pääsi hetkittäin mukaan esityksen ääneen ja liikkeeseen.

Yleisö odottaa Tuomiokuoron esityksen alkamista Pasi Karjulan taideteosten keskellä.

Vastauksia-esitykseen sisältyi monenlaista komeaa laulua. Välillä oltiin kuin herätyskokouksessa, sitten kohta jo avaruudessa. Välillä Poutasen sävellykset kuulostivat työväenlaululta, välillä muinaiskansan kutsuhuudolta. Myös teksteillä oli esityksessä suuri merkitys. Monen sanoituksen takana oli Algot Untolan nimimerkki Irmari Rantamala.

Tuomiokuoro ilahdutti yleisöä jopa pienellä annoksella burleskia. Menoa ja meininkiä siis riitti!

Vastauksia-esitykset ovat nyt ohi, mutta Karjulan ja Törmälehdon teokset ovat esillä Himmelblaussa 8.12.2024 asti.

Sari Harsu, teksti ja kuvat

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua