Kuvat: Tammi / Marjaana Malkamäki
KIRJAT | Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokas on vuoden 2024 kotimaisen fantasiakirjallisuuden kärkikastia.
”Kuvitustyöt ovat niin pysäyttäviä, että niitä on pakko jäädä tuijottamaan pitemmäksi aikaa.”
ARVOSTELU
Salla Simukka: Poika ullakolla, poika kellarissa
- Kuvittanut JP Ahonen.
- Tammi, 2024.
- 192 sivua.
Salla Simukan kirjoittama ja JP Ahosen kuvittama Poika ullakolla, poika kellarissa (Tammi, 2024) on mitä mainiointa lasten- ja nuorten fantasiakirjallisuutta. Teos on yksi vuoden 2024 Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaista.
Teoksessa perhe muuttaa ihan tavalliseen taloon, jonka vintiltä perheen poika Alexis löytää itselleen sopivan huoneen. Myös Maxin perhe muuttaa uuteen taloon, ja Max majoittuu sen kellarihuoneeseen. Alexisin talossa ei ole kellaria, eikä Maxin talossa ole vinttiä, mutta pian käy ilmi, että siitä huolimatta, he asuvat samassa talossa.
Alkuasetelma on kutkuttava, ja mysteerit kantavat teoksen loppuun saakka.
Kaksoismaailmojen teema on näkynyt Simukan kirjoissa aiemminkin. Myös Toisaalla– ja Jäljellä-teoksissa tapahtumia seurataan eri näkökulmista.
Teksti tempaisee lukijan mukaansa alusta saakka, eikä väliin ole päästetty laiskoja täytelukuja. Ainoastaan alkupuolen lukujen rytmitys tökkii, kun joka kerta vain Alexikselle tapahtuu, ja Max ihmettelee seurauksia. Arvoitusten pitäisi vuorotella niin, että myös Maxin osuudessa tapahtuisi jotain mitä Alexis voisi vuorostaan ihmetellä.
Villimpi Pohjola– ja Belzebubs-sarjakuvistaan tutun JP Ahosen ilmeikäs kuvitus täydentää teosta erinomaisesti. Isoimmat kuvitustyöt ovat niin pysäyttäviä, että niitä on pakko jäädä tuijottamaan pitemmäksi aikaa.
Petri Hänninen
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Lisää anarkiaa ja nonsenseä! Arviossa Ville Hytösen Kuinka kirjoitan lastenkirjan
KIRJAT | Kirjailijan on tunnettava maastonsa, jotta sitä voi viljellä. Ville Hytösen kirjoitti oppaan siitä kuinka kirjoittaa lapsille.
Tiheä kokoelma saa aikaan kielenjäristyksiä – arviossa Riitan Me olemme haava
KIRJAT | Riitta Cankoçakin runot venyvät leveillä sivuilla pitkiksi riveiksi, ja tyhjä tila on ehdottomasti poikkeus, ei sääntö.
Naisen ikä merkitsee paljon, enimmäkseen muille – arviossa Anna-Leena Härkösen Mykkien pöytä
KIRJAT | Anna-Leena Härkösen tapa kertoa elämästä ja ihmisistä on tuttu. Asiat kerrotaan huumorilla, lakonisin lausein.
CMX-keulakuvan Suuri Työ – arviossa Hippo Taatilan kirjoittama A.W. Yrjänä -elämäkerta Alkemisti
KIRJAT | Hippo Taatilan kirja on perusteellinen tiiliskivi A.W. Yrjänän elämästä, ajatusmaailmoista ja matkasta esoterian parissa. Toki myös CMX on matkalla mukana.