Kuvat: Docendo / Petri Mast
KIRJAT | Hirvonen on ollut harmaan talouden, veronkierron ja veroparatiisien vastaisen taistelun keulakuva 1990-luvulta lähtien.
”Verohallinnon johtoa hän ei epäröi sivaltaa. Osansa saavat myös muutamat poliitikot.”
ARVOSTELU
Markku Hirvonen: Verokarhun muistelmat – 30-vuotinen sota harmaata taloutta vastaan
- Docendo, 2024.
- 445 sivua.
Tinkimättömyys, perusteellisuus ja rohkeus. Nämä adjektiivit kuvaavat Verohallinnossa pitkän uran tehnyttä verotusneuvos Markku Hirvosta. Ne kuvaavat myös keväällä ilmestyneitä muistelmia, joita kirjoittaja kuvaa 30-vuotiseksi sodaksi harmaata taloutta vastaan.
Hirvonen on ollut harmaan talouden, veronkierron ja veroparatiisien vastaisen taistelun keulakuva 1990-luvulta lähtien. Hirvonen luonnehtii omaa toimintaansa myös yhden asian liikkeeksi, sillä talousrikollisuuteen liittyvän veronkierron paljastaminen on ollut hänen tähtäimessään koko työuran. Pontimena on ollut ajatus, ettei kenenkään pidä saada hyötyä toisten veronmaksajien kustannuksella.
”Minua on aina ärsyttänyt se, että joku pyrkii oikeudetta syömään yhteisiä eväitä.”
Verokarhun muistelmat – 30-vuotinen sota harmaata taloutta vastaan (Docendo, 2024) perustuu lukuisiin lähteisiin, pöytäkirjoihin ja lehtikirjoituksiin. Hän sanoo, ettei itse ole uransa aikana tehnyt juurikaan päiväkirjamerkintöjä, joten kirjan tausta-aineistona on pääosin kirjallisuutta, asiakirjoja ja uutistekstejä.
Kohtaamisia ja erilaisten kokousten kulkua Hirvonen kuvaa elävästi, mutta toisinaan lukija havaitsee omahyväisyyttä: kirjoittaja vastaan muut. Kiitoksia saavat kyllä ne kollegat, joiden kanssa hän on tiiviisti työskennellyt veronkiertäjien paljastamiseksi, mutta Verohallinnon johtoa hän ei epäröi sivaltaa. Verohallinnon sisäiset ristivedot hän kuvailee säälimättä. Osansa saavat myös muutamat poliitikot.
Hirvosen ehdottomuus toimia periaatteidensa mukaan näkyy hyvin siinä, miten hän ykskantaan ilmoitti eroavansa tehtävästään, kun Verohallinnon johtoryhmän kokouksessa lokakuussa 1998 tuli entistä selvemmin esille, että Hirvosen työ harmaan talouden tutkimusyksikössä ei nauti johdon luottamusta. Ero tuli yllätyksenä, mutta Hirvoselle itselleen – todennäköisesti myös johdolle – helpotuksena.
Verohallinnon johdon ja Hirvosen luottamuspulan taustalla vaikutti epäilemättä se, että pääjohtaja Jukka Tammi oli itsekin joutunut Nostokonepalvelu Oy:n osakkaana epäillyksi osallisuudesta yhtiön veronkiertoon. Tammi säästyi sittemmin syytteiltä.
* *
Kirjan alkuosassa Hirvonen käsittelee muun muassa 1990-luvun alun konkurssirikoksia, joista vain harvat päätyivät poliisin tutkintaan, eikä pankkien toiminta veronkierron neuvojana saa kirjoittajalta ymmärtämystä:
”Jotenkin vastenmieliseltä tuntuivat järjestelyt, joissa pankit kehittivät asiakkailleen keinoja verojen kiertämiseen keskellä itse aiheuttamaansa pankkikriisiä, joka oli tuomassa veronmaksajille miljardien markkojen tappiot.”
Hirvonen ei arkaile mainita pankkikriisin voittajia: liikepankit ja oikeudenkäynneissä miljoonatilejä tehneet asianajajat. Voittajiin kuuluu Hirvosen mukaan myös Interbankin Mandatumiin hankkinut Björn Wahlroos.
Kouri-kaupat, Uotin veljesten oikeudenkäyntiprosessit ja monet aikoinaan uutisotsikoissa kohua herättäneet tapaukset Hirvonen kertoo hyvin tarkasti. Vaikka teksti on paikoitellen yksityiskohtaisuudessaan hankalaa luettavaa, on hyvä, että hän on kirjannut ne yhdestä paikasta luettavaksi. Prosessit olivat niin monimutkaisia, että lehtileikkeistä kokonaisuuden hahmottaminen olisi vielä työläämpää.
* *
Harmaan talouden vastaista taistelua Hirvonen jatkoi Verohallinnon jälkeen valtiovarainministeriössä ja oli kehittämässä viranomaisyhteistyötä talousrikosten torjunnassa. Hirvonen jäi eläkkeelle vuoden 2009 alusta, mutta on jatkanut eläkkeelläkin harmaan talouden selvittelyä konsulttina ja yrittäjänä.
Viime vuosien paljastukset Panama-papereineen ovat osoittaneet, että harmaan talouden lonkerot ulottuvat pitkälle veroparatiiseihin kätkettyihin varoihin. Hallitukset ovat kukin vuorollaan olleet joko edistämässä harmaan talouden torjuntaa tai ottaneet joissakin asioissa takapakkia. Hirvosen työ on välillä ollut taistelua tuulimyllyjä vastaan:
”Suurinta osaa ehdotuksista ovat vastustaneet yleensä samat tahot: varsinkin alkuvaiheessa verohallituksen johto, valtiovarainministeriö, elinkeinoelämän isot järjestöt ja pankit… Pyrin alusta saakka korostamaan, että harmaa talous haittaa nimenomaan rehellisiä yrityksiä kilpailua vääristämällä.”
Rehellisen tuntuiset muistelmat on hyvä aineisto tutkimuksen ja tutkivien journalistien avuksi, eikä työ harmaan talouden ja talousrikollisuuden kitkemiseksi ole suinkaan lopu.
Marjatta Honkasalo
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kielletty rakkaus ja karu luonto – arviossa Ingeborg Arvolan Jäämeren laulu
KIRJAT | Norjalaiskirjailian 1800-luvulle sijoittuvan romaanin päähenkilö kaipaa elämää, jossa voisi tarjoa kahdelle pojalleen edes toisinaan lohisoppaa ja piimää.
Hajonneen perheen toipumista ja uusia ruumiita – arviossa Satu Rämön Rakel
KIRJAT | Hildur-sarjan neljännessä osassa avataan perheen äidin kohtaloa ja selvitellään siihen kytkeytyviä nykypäivän rikoksia.
Kuka puolustaisi paperittomia – arvioitavana Anneli Kannon Kaivatut
KIRJAT | Afgaanitytön katoaminen ei virkavaltaa kiinnosta, joten Noora Näkijä päätyy selvittelemään paperittoman maahanmuuttajan katoamista Näkijä-trilogian päätösosassa.
Sinkkuus – epätoivoa vai auvoa? Henna Karppinen-Kummunmäki kirjoittaa parisuhteettomuudesta ennen ja nyt
KIRJAT | Ilman parisuhdetta elävien määrä on Suomessa koko ajan lisääntynyt. Henna Karppinen-Kummunmäki esittelee pariutumattomien elämää ja seurustelukulttuuria eri aikoina.
