Tanskalaissarja Orkesteri piinaa Yle Areenalla. Kuva: Yle / DK
Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Janica Brander on katsellut tanskalaisia sarjoja ja tutkinut historiaa podcasteista ja kirjoista.
1
Viaplay teki kulttuuriteon ottaessaan valikoimaansa Lars von Trierin televisiosarjan Valtakunta (Riget). Vuonna 1994 valmistunut sairaalasarja pakenee kaikkia genrejä. Tanskan suurimpaan sairaalaan Rigshospitaletiin sijoittuvat teos on Pohjolan oma Twin Peaks, joka on kestänyt aikaa häkellyttävän hyvin.
Ernst-Hugo Järegård näyttelee ruotsalaista Stig Hjelmeriä, joka tulee sairaalan ylilääkäriksi. Mitä enemmän despootti-Hjelmer vaatii alaisiltaan kuria ja järjestystä, sitä pahemmin nämä sekoilevat. Toinen voimahahmo on Kirsten Rolffesin esittämä luulosairas rouva Drusse, joka saa yhteyden tuonpuoleiseen ja paljastuu, että sairaala on henkien valtaama.
Tiedossa on epätarkkaa punertavankeltaista filmiä, kummitusten siittämiä jättiläisvauvoja, saatananpalvontaa, salaisia veljeskuntia, zombeja ja räävitöntä huumoria, jonka vain tanskalaiset taitavat. Viaplaysta löytyy myös sarjan tuore kolmas kausi Kingdom – Exodus, joka saattaa jäädä Parkinsonin tautiin sairastuneen von Trierin viimeiseksi työksi.
Valtakunnan kaikki kaudet ovat katsottavissa Viaplayssa.
2
Jatketaan tanskalaisella piinalla, nimittäin piinaavalla huumorilla. Orkesteri kertoo kööpenhaminalaisen kulttuuritalon sinfoniaorkesterista, jota kiltti intendentti Jeppe (Rasmus Bruun) yrittää epätoivoisesti suitsia.
Jepelle tuottaa harmaita hiuksia kakkosklarinettia soittava Bo (Fredrik Cilius), joka on lahjakas, mutta sapekkaan ilkeä ja katkera. Jepen taakka kasvaa, kun paljastuu, että hänen vaimonsa Regitze (Neel Ronholt) pettää häntä orkesterin playboyn kanssa. Sarjan edetessä Jeppe alkaa ärhäköityä, Bo taas pehmentyä. Kaikki hahmot etsivät rajojaan ja ennen kaikkea rakkautta.
Orkesteri saa katsojan häpeämään hahmojen puolesta, mutta myös rakastamaan heitä. Sarja on käsikirjoitettu erinomaisesti, sillä jaksot ovat vain parikymmentäminuuttisia, mutta tuntuvat hyvällä tavalla pidemmiltä.
Orkesteri on katsottavissa Yle Areenassa.
3
Kuka oli salaperäinen hieroja ja parantaja Felix Kersten? Mies, jolla oli useiden maiden kansalaisuus, mukaan lukien Suomen, ja joka toimi Himmlerin henkilääkärinä. Omien sanojensa mukaan Kersten vapautti valtavan määrän juutalaisia ja häntä ehdotettiin jopa Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi.
Dokumenttiohjaaja Arto Koskinen teki Kerstenistä elokuvan parikymmentä vuotta sitten. Hän ei kokenut saavansa elokuvassa tarpeeksi vastauksia Kerstenin hämärään taustaan ja alkoi selvittää tapausta uudelleen. Syntyi podcast-sarja, joka vetää vertoja salapoliisiromaaneille.
On selvää, että Kersten oli monessa mielessä huijari. Mutta kenen pussiin hän pelasi? Natsien vai lännen? Jännittävä kerronta ja Koskisen philipmarlowemainen ääni koukuttavat. Totuus on taas tarua ihmeellisempi.
Tapaus Felix Kersten on kuunneltavissa Yle Areenassa.
4
Hannah Aredtin vuonna 1951 julkaistu filosofis-sosiologinen klassikko Totalitarismin synty on kivuliaan ajankohtainen. Arendt erittelee tutkimuksessaan antisemitismin taustaa ja tekijöitä, jotka johtivat natsi-Saksan syntyyn.
Arendtin teos auttaa ymmärtämään rasismia, populismia ja totalitarismia myös laajemmin. Viimeistään nyt on aika kaivaa tiiliskivi kirjahyllystä ja lukea, mikä saa tolkun ihmiset vahvojen johtajien ja pahuuden pauloihin.
Vastapaino julkaisi Totalitarismin synnyn vuonna 2016 Matti Kinnusen käännöksenä.
5
Rami Mähkän toimittama Vangittu prinsessa – Aulikki Mattilan päiväkirjat 1923–1929 (SKS, 2021) on kiehtova matka sadan vuoden takaiselle Tampereelle. Porvarisperheen tytär Aulikki Mattila käy suomalaista yhteiskoulua, flaneeraa Espiksellä eli Hämeenpuistossa, käy elokuvissa ja haaveilee matkoista.
Ujon, mutta päättäväisen Mattilan päiväkirjat ovat kiinnostava kurkistus itsenäisyyden ajan alun Suomeen. Vaikka murrosikäinen Mattila on melko epäpoliittinen, jako punaiseen ja valkoiseen Suomeen välittyy hänen teksteistään.
Monissa muissa asioissa maailma on muuttunut hätkähdyttävän vähän. Nuoret puhuivat sata vuotta sitten leffoista ja siitä, hotsittaako joku asia vai ei. Opettajaa kutsuttiin selän takan äijäksi, vappua juhlittiin Rosendahlin rannassa ja olympiamenestys sai autoilijat villiintymään Hämeenkadulla.
Janica Brander
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Parasta juuri nyt (21.11.2024): Vaietut arktiset sodat, Pikku Kakkosen konsertti, Oro Jaska
Marja Mustakallio on katsellut Yle Areenaa ja viihtynyt pikkupoikien konserttiseuralaisena.
Parasta juuri nyt (15.11.2024): Polkom, Louhiteatteri, Judith Mok, Rokumentti, Yleisradio
Pasi Huttunen kaipaa lisää poliittista satiiria, intoilee Rokumentista ja suree Ylen heikentämistä.
Parasta juuri nyt (14.11.2024): Die Brücke, romantiikka, avaruus, Larissa Sansour, Tove Jansson
Tällä palstalla kulttuuritoimituksen väki kirjoitta ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Sirpa Pääkkönen on kiertänyt museoita Tukholmassa ja Helsingissä.
Parasta juuri nyt (12.11.2024): Kevään kirjat, Paris Paloma, Munch-museo, Forest Shuffle, The Devil’s Plan
Mikko Saari on lukenut kirjakatalogeja, kuunnellut uutta musiikkia ja käynyt katsomassa Munchin tauluja.