Maa pullollaan outoja myyttejä – Draculan jäljillä Transilvaniassa

Sighișoaran maailmanperintökohteessa on Vlad III:n lapsuudenkoti. Kuva: Eija Niskanen

Eija Niskanen, teksti ja kuvat

Kiertelin kesällä Romanian Transilvaniaa. Alue houkuttelee nykyisin turisteja etenkin Dracula-mytologian perässä. Toki Karpaattien vuoristomaisemat ja vanhat linnat ovat katsomisen arvoisia sellaisenaankin ja alueella on hienoja vaellusreittejäkin, mutta Romanian matkailuteollisuus on panostanut kiinnostukseen Draculan hahmoa kohtaan.

Ensimmäisenä hyppäsin Budapestista tulleesta junasta Sighișoarassa. Siellä on mäen päällä Unescon maailmanperintökohde, muurien keskellä oleva keskiaikainen linnoituskaupunki vartiotorneineen, joista kukin on vähän eri näköinen. Sighișoarassa on myös talo, jossa Draculan esikuvaksi mainittu Vlad Seivästäjä historiakirjojen mukaan asusti alkuvaiheessa vaihderikasta elämäänsä. Talossa on hämäriä huoneita, joissa on keskiaikaista aseistusta ja seivästä. Ja sieltäpä arkusta nousee Draculaa näyttelevä turismiteollisuuden työntekijä säikäyttämään suomalaisturistin.

* *

Kaupungin muurin kierrettyäni törmään pieneen museoon. Siellä oleva näyttely selostaa oikean Vlad Seivästäjän tarinaa. Vlad III eli Vlad Tepes tai Vlad Dracul (joka oli hänen oikea sukunimensä, tullen suvun vaakunasta, jossa oli lohikäärme, latinaksi draco) syntyi vuonna 1431 Sighișoarassa ja kuoli vuonna 1476. Valakian ruhtinaana hän valtasi maita ja mantuja taistellen muita ruhtinaskuntia vastaan.

Vlad Tepes oli tunnettu julmuudestaan: kiinnisaadut viholliset ja sellaisiksi epäillyt seivästettiin. Ajan sekasortoisissa oloissa Vlad liittoutui milloin kenenkin kanssa, soti, joutui useamman kerran vangiksi, oli kolmisen kertaa Valakian ruhtinas ja kunnostautui näyttelyn mukaan sotimalla turkkilaisia eli Ottomaanien valtakuntaa vastaan.

Näyttelyssä on myös lapsille suunnattu animaatio, jossa Vlad esitellään kansallissankarina, päihittihän hän ottomaanit. Vaikuttaakin siltä, että Vladin huono maine on syntynyt etenkin Saksassa ja Venäjällä, kun taas Romaniassa Vlad Tepes on ollut vain historiallinen hahmo.

* *

Jylhää Branin linnaa markkinoidaan Draculan linnana. Kuva: Eija Niskanen

Seuraavaksi on aika hypätä bussiin, jonka kuljettaja hurjastelee mutkikkaita vuoristoteitä alas Brasovin kaupunkiin. Sieltä voi tehdä päiväretken Bran-linnaan, jota myös Draculan linnaksi kutsutaan. Tosiasiassa ei ole mitään historiallisia todisteita, että Vlad Tepes olisi ikinä oleillut Branin linnassa. Linnan jylhä, keskiaikainen olemus vuoren rinteessä metsän keskellä kuitenkin sopii hyvin kuvaamme Draculan linnasta. Linna onkin epäilemättä toiminut mallina monelle Dracula-tarinan kuvituspiirtäjälle ja eksynyt ulkokuvana jokuseen elokuvaan.

Linnassa on jylhien salien, tornien ja tähystysikkunoiden lomassa näyttely, joka esittelee romanialaista folklorea. Romaniassa on uskottu monenlaisiin henkiolentoihin. Esimerkiksi piikatyttö tai perheen tytär, joka ei ole saanut ajoissa talon askareita tehtyä, voi joutua puoliksi hevoshahmoisen, puoliksi mieshahmoisen santoaderi-olennon viemäksi. Neidonmuotoiset ilmassa liitelevät kummituskeijukaiset eli lelet voi puolestaan kohdata tanssimassa ja laulamassa metsässä. Draculan taru oli siis helppo sijoittaa maahan, joka oli jo pullollaan kaikenlaisia outoja myyttejä.

Bran-linnassa oli Irlannin suurlähetystön järjestämä näyttely Bram Stokerista, joka julkaisi Dracula-romaaninsa vuonna 1897 ja loi sillä kaiken sen valtavan mytologian, joka Dracula-nimeen liitetään. Näyttelyn mukaan Stoker ei koskaan käynyt Romaniassa, mutta opiskeli ja tutki maata tarkasti romaania kirjoittaessaan. Esimerkiksi tohtori Jonathan Harkerin saapuminen Transilvaniaan on aikataulutettu ajan oikeiden juna-aikataulujen mukaan, joita Stoker tutkiskeli. Samaten maininnat majataloissa nautituista aterioista – paljon paprikaa ja munakoisoa – käyvät yhteen nykypäivänkin romanialaisen keittiön kanssa.

Bram Stoker teki taustatutkimusta saadakseen esimerkiksi junien aikataulut täsmäämään. Kuva: Eija Niskanen

Bram Stokerin Draculaa lukiessa päätyy pian toteamukseen, että Bran-linna ei ole voinut olla kirjankaan kuvitteellinen tapahtumapaikka. Stokerin kuvaus Harkerin matkasta pohjoisesta, nykyisestä Unkarista Transilvaniaan vie Klausenburgiin, nykyiseen Cluj-Napocan kaupunkiin, ja siitä alaspäin, mutta Brasov ja Branin linna ovat aivan liian etelässä ollakseen romaanin kuviteltuja tapahtumapaikkoja.

Myöhemmin Dracula-romaanissa palataan Romaniaan vesiteitse, Mustanmeren satamasta käsin. Sieltäkin päin vesireitin kuvaus linnalle vie pohjoisemmaksi, lähemmäksi Ukrainaa kuin missä Branin linna sijaitsee.

Bram Stoker rikasti Vlad Tepesin hahmoa verenjuomisella. Vaikka Vlad Tepes oli julma hallitsija, ei hän koskaan juonut verta eikä harrastanut muutakaan vampyyreille ominaista toimintaa. Tällaisia harrastanut historiallinen hahmo toki Karpaattien vuoristolinnoissa on asunut: unkarilainen aatelisnainen Elizabeth Báthory, joka kuvitteli pysyvänsä ikuisesti nuorena neitsyiden veressä kylpiessään.

* *

Vlad Tepesin ja fiktiivisen Dracula-hahmon sekoittuminen ja risteytyminen ihmisten mielissä alkoi Bram Stokerin romaanista ja sitä ovat jatkaneet lukemattomat elokuvat, draamat, kuvitukset ja näytelmät. Branin linnan näyttelyn mukaan kansainvälinen elokuvateollisuus on tuottanut yli 600 elokuvaa Dracula-hahmosta. Näitä on saksalaisesta ekspressionismista (Nosferatu) animaatioelokuviin saakka.

Folkloristi Tuomas Hovi on tutkinut Romanian Dracula-turismia ja sitä, miten Romania käyttää hyväkseen Dracula-myyttiä turistien houkuttelemiseen. Seudulla reissaillessa onkin hämmentävää todeta, miten täydellisesti todellinen keskiaikainen hallitsija ja fiktiivinen kauhukertomusten hahmo on laitettu limittäin ja päällekkäin.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua