Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Heikki Syrjänen vie lukijat virran mukana Kokemäenjokea pitkin Satakunnan ytimeen.
Hiljainen kulttuuri on yksittäisiä kohtaamisia. Olkoot ne sitten patsaspuistoja, riippusiltoja tai ruokakauppoja. Muistettakoon, että Satakunnan raja on kulkenut läpi Tampereen keskustan pitkin Tammerkoskea. Tänään lähden virran mukana Kokemäenjokea pitkin Satakunnan ytimeen.
1
Emil Cedercreutzin museo. Kuvanveistäjä, paroni ja vapaaherra Emil Herman Robert Cedercreutzin residenssi ja patsaspuisto puhuttelevat vierailijaa Kokemäenjoen rantatöyräällä Harjavallassa.
Taiteilijakoti Harjula on rakennettu jo vuonna 1914, ja museoalue on kokemus jo miljöönsä takia. Pyöräilin sinne usein pienenä poikana veistoksia ihmettelemään. Muistikuvissani paronin pehtoori Ilmari Kuula oli hurmaava pappa.
Cedercreutzin museo ei ole vain säilöntäaitta vaan voimallisesti elävä taidekeskus. Parhaillaan esillä on kansainvälinen Japonism Today -taidenäyttely. Sen ohessa on useita tapahtumia elokuussa, kuten Izumi Tatenon pianokonsertti sunnuntaina 18.8. kello 14.
2
Säpilän riippusilta. Kokemäenjoki on tunnettu silloistaan. Kokemäellä ”riippusillan lenkki” on pyöräilijöille käsite. Säpilän puinen riippusilta rakennettiin aikoinaan vuonna 1950, kun lasten oli päästävä kouluun. Mutkitteleva Kokemäenjoki erottaa seitsemisen kilometriä pitkän Säpilänniemen, josta maantieyhteyttä joen yli ei ollut eikä ole.
Olen koko elämäni mennyt Säpilän riippusillalle rauhoittumaan, kun elämä on. Pari vuotta sitten tuli rätti päin naamaa. Elämäni silta asetettiin käyttökieltoon. Onneksi Raition kyläyhdistys päätti, että silta korjataan tavalla tai toisella. Silta korjattiin, osin meidän sillanrakastajien tukimaksuilla.
3
Pyhän Henrikin saarnahuone. Kokemäen keskustan liepeillä seisoo Pyhän Henrikin saarnahuone joentörmällä. Suomen vanhimman säilyneen puurakennuksen suojaksi rakennettiin jo vuonna 1857 tiilinen kappeli. Piispa Henrik vieraili saarnaamassa tuossa hökkelissä ja yöpyikin jo vuonna 1156. Niin ainakin perimätieto kertoo.
Tunnelma paikassa on sen verran erikoinen, että on helppo uskoa tämän olleen pyhiinvaelluskohde jo keskiajalla.
4
Sähkömuseo ja Muuntamokahvila. Siirtykäämme Pyhän Henrikin saarnahuoneelta pieni matka kohti Kokemäen keskustaa eli Tulkkilaa. Reitin varrella on Kokemäen Sähkön omistama vanha päämuuntamo, jossa toimii Sähkömuseo ja Muuntamokahvila.
Päämuuntamon yläpuolella mäellä kohoaa Kokemäen Seuratalo, satakuntalaisen talkoohengen merkkiteos. Kun talo tuhoutui tulipalossa, se päätettiin korjata. Nyt talo on paikkakunnan ylpeys ja toimiva juhlapaikka.
5
Kokemäen S-market. Jotta kulttuurikierrokseni saisi sopivan banaalin lopetuksen, pysähdymme vielä Suomen parhaassa ruokakaupassa. Se on Kokemäen S-market, jossa käyn kerran viikossa rauhoittumassa. Saa vapaasti nauraa. En saa tästä maininnasta bonuksia.
Olen vienyt Saksan jazzmuusikkojen liiton johtajan tähän kauppaan suoraan Helsinki-Vantaalta. Viime viikolla olisin esitellyt paikan kahdelle australialaiselle, mutta aikeeni estettiin – vietimme sittenkin päivän Tampereella.
Heikki Syrjänen
