Alvar Kolanen (1921–2007) vaikutti 1960- ja 1970-luvulla voimakkaasti siihen, missä valossa suomalaiset viihdetähtensä näkivät. Hänen kuvansa esimerkiksi Laila Kinnusesta, Dannysta ja Irwinistä ovat jääneet kollektiiviseen muistiin, vaikkei moni aikanaan niiden ottajan nimeä tiennytkään.

Vahvojen mielikuvien synnyttämisessä Kolasen kanssa kilpaili näkyvimmin parikymmentä vuotta nuorempi kollega Olavi Kaskisuo (s. 1942). Miehet kuvasivat osin samoja henkilöitä, mutta heidän lähtökohtansa olivat hyvin erilaiset. Kolanen oli varsin hillitty mainoskuvaaja, kun taas Kaskisuo viihtyi sensaatiolehdistön usein häikäilemättömässä ilmapiirissä, jossa kohu-uutinen synnytettiin tarvittaessa itse. Kaskisuo oli mukana juonimassa muun muassa silloin, kun Tapani Kansa saatiin kantamaan heikossa kunnossa ollutta Olavi Virtaa, tai kun poplaulaja Kristian pantiin roikkumaan ristille.

Kolasen tunnetuimmista kuvista ei sensaatioita löydä, mutta kunkin ajan hengelle ominaista tyylikkyyttä sitäkin enemmän.

Kirka Babitzin vieraili Alvar Kolasen studiossa 1969. Elettiin avaruusinnostuksen aikaa, mutta ehkä raketissa voi nähdä muutakin symboliikkaa.

Kolasen aktiiviura ammattikuvaajana jäi suhteellisen lyhyeksi. Se alkoi 1950-luvulla hänen työskennellessään Olavi Virran Levytukussa ja päättyi 1970-luvun puolivälissä aivohalvaukseen. Kolanen eli vielä pitkään, mutta hektiseen työhönsä hän ei enää toden teolla palannut.

Kolasen kuoleman jälkeen kuva-arkisto oli täysin järjestämättä, eikä kukaan tiennyt, mitä siellä ylipäätään oli. Kuvaajan lapset, etunenässä muusikkona tunnettu kuopus Jari ”Dile” Kolanen, alkoivat kuitenkin perehtyä isänsä perintöön ja sittemmin Kolasen tuotannosta on koottu jo useita näyttelyitä.

Tuorein näyttely on parhaillaan esillä Voipaalan taidekeskuksen Aitassa Sääksmäellä. Tästä ei hyvän mielen kesänäyttely paljon parane.

Vieno Kekkonen kuvattiin Musiikki-Fazerin toimistossa vuonna 1957. Alvar Kolanen osasi vangita kuvaan ajan tyylin.

Esillä on 44 valokuvaa ja Dannylle omistettu, tietokoneen ruudulla pyörivä kuvasarja. Osa kuvista on kaltaiselleni, 1950-luvulla syntyneelle henkilölle välittömästi tuttuja ja ne soittelevat edelleen vahvasti nostalgisia kelloja. Esimerkiksi vaaleassa takissaan poseeraava Katri Helena näyttää suorastaan aikakautensa symbolilta. Samaa voi sanoa hyvin kuuluisasta, Apollo-yhtyeen hippihenkisestä ”alastonkuvasta”.

Yllätyksiäkin tulee vastaan. Näistä hienoimpia on suoraan kohteeseensa pureutuva kasvokuva Rauli Badding Somerjoesta (1973), jota en muista ainakaan tällaisena hyvänä vedoksena koskaan nähneeni. Mitä Badding kuvaushetkellä mietti, sitä voi vain arvailla.

Vahvaa läsnäoloa on myös Irwin Goodmanin muotokuvassa vuodelta 1974. Studiossa otettiin kansikuvaa Si Si Si -albumia varten, ja kuvan Irwin oli jo elämää nähnyt mies, mutta vielä vahvasti voimiensa tunnossa.

Danny on vahvasti esillä Alvar Kolasen kuvien näyttelyssä, nimeä myöten

Oma lukunsa näyttelyssä ovat 1950-luvun lopun ja 1960-luvun alun otokset, jotka tiivistävät ajan estetiikan nautittaviksi tuokiokuviksi. Oma suosikkini esittää Vieno Kekkosta tutkimassa lp-levyn kantta Musiikki-Fazerin toimistossa vuonna 1957. Tuota aikaa en itse muista, mutta tällaisten kuvien ansiosta voin kuvitella muistavani. Hienoja kuvia syntyi myös Kekkosen kollegoista Brita Koivusesta ja Pirkko Mannolasta.

Kiinnostava näyttely hienossa miljöössä, johon sään suosiessa kannattaa lähteä tutustumaan vaikka bussilla. Tampereelta tulevan pikavuoron pysäkiltä on noin 1,5 kilometriä Voipaalaan ja matkan varrella voi tutustua Sääksmäen kauniiseen kirkkoon.

Erik Ahonen

Danny ja muita artisteja – Alvar Kolasen valokuvia. Näyttely Voipaalan taidekeskuksessa Sääksmäellä 11.8.2019 asti.