Savonlinna taistelee Euroopan kulttuuripääkaupungin nimityksestä Sari Kaasisen johdolla. Ruutukaappaus.
KOLUMNI | Loppusuora on alkanut vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungin valinnassa. Tampere, Oulu tai Savonlinna? Vain yksi voi voittaa.
Loppusuora on alkanut vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungin valinnassa. Tampere, Oulu tai Savonlinna? Vain yksi voi voittaa.
Saimaa-ilmiön hankejohtaja, muusikko Sari Kaasinen lauloi Tampereen ja Oulun edustajat suohon, kun semifinaali pelattiin Arto Nybergin vetämässä tiedotustilaisuudessa. Kaasinen käytti häikäilemättä markkinoinnin aseista suurinta: tarinan voimaa.
Kesäkuun toisena päivän on finaali. Silloin EU:n valintaraati kertoo, mikä näistä kolmesta saa kunnian olla Euroopan kulttuuripääkaupunki viiden vuoden kuluttua. Valinnalla on iso merkitys. Töitä on tehty vuosia, ja rahaa valmisteluihin on käytetty paljon.
Lopulliset hakukirjat piti luovuttaa perjantaina 23.4.2021. H-hetken yhteydessä nähtiin verkossa tiedotustilaisuus, joka oli puettu Arto Nybergin tv-lähetyksen muotoon.
Media ei ehtinyt lähetysaikana esittää yhtään kysymystä tai niitä ei nopeasti herännyt yhdenkään toimittajan päässä. Niin vakuuttavaa jälkeä teki Savonlinna, kun sen hankejohtaja Sari Kaasinen valloitti yleisön intohimoisella ja värikkäällä karjalaisuudellaan.
– Koko suomalainen kulttuurikäsitys on tuolta meiltä päin, Kaasinen hymyili muka vaatimattomasti näkymätön Kalevala kainalossaan.
Arto Nyberg haastatteli Euroopan kulttuuripääkaupungiksi hakevien hankkeiden johtajia oman ohjelmaformaattinsa tapaan torstaina 22.4.201. Kuva: yhdistelmä ruutukaappauksista
Muut saivat kovan haasteen, kun vastustaja lähti tuollaiselle ylivertaisuuden tielle. Kaasinen oli ainoa, joka sai Arto Nybergin nauramaan ääneen. Tampereen hankkeen johtaja Perttu Pesä puhui yhdenvertaisuudesta ja taiteellisuudesta, Oulun Piia Rantala-Korhonen kulttuurin ilmastonmuutoksesta.
Taitavana haastattelijana Nyberg yritti hiukan hillitä Kaasista. Hän muistutti, että Savonlinnan suunta ei pärjää Tampereelle ja Oululle, kun tarvitaan paljon hotellimajoitusta. Kaasinen piirsi hetkessä katsojien silmiin ihmisläheisen ratkaisun:
– Lähtökohta on meillä erilainen, elämänmakuinen. Majoitetaan vaikka aittaan. Homma hoituu. Kun sanotaan, että homma hoituu, niin se hoituu.
Kaasinen on aiemmin sanonut Saimaa-ilmiön taistelevan sellaista mielikuvaa vastaan, että viimeinen sammuttaa valot Itä-Suomesta lähtiessään. Niinpä itäsuomalaiset ovat ladanneet kovat piippuihinsa jo antaessaan hakuprosessilleen nimen Saimaa-ilmiö 2026. Jo pelkkä sana sisältää vahvan kulttuuritarinan suomalaisille, jotka muistavat muusikkojen laivaturneen ympäri Saimaata.
Sana myös tasa-arvoistaa itäsuomalaiset kunnat ja kaupungit, jotka pelaavat yhteen valinnan puolesta. Tampere2026 ja Oulu2026 joutuvat puhumalla selittämään, miten koko seutukunta on mukana hakuprosessissa.
* *
Kun Kaasinen pelasi infossa jatkuvasti tarinakortillaan, Tampereen Perttu Pesä intoutui puhumaan vuoden 1918 sisällissodasta ja Pispalan saunasta, mikä onkin vahvaa tamperelaisuutta mutta ei välttämättä tämän kisan ydintä.
Oulun Rantala-Korhonen kuvaili värikkäästi, miten oululaiset tulivat nyt Helsinkiin tuomaan suurta hakukirjaa perille. He olivat parkkeeranneet kirjastoauton yöksi toisen kirjastoauton viereen Espooseen. Kaasisella oli tähänkin asetelmaan oma tarina: heidän porukkansa oli ajellut ympäri Saimaata Helsinkiin tullessaan ja hihkunut ylpeydestä omasta seutukunnastaan.
Tarina välineenä on ovela epeli, kun joku osaa sillä pelata. Kuulosti vähän tylsältä, kun Perttu Pesä totesi tamperelaisten vain lähettäneen hakukirjan opetus- ja kulttuuriministeriöön. Näin pienillä asioilla voidaan luoda mielikuvia hakijoiden intomielestä loppusuoralla.
Mutta miten tässä kisassa lopulta käy? Mukana on kaksi suomalaista päättäjää, kun eurooppalainen valintaraati pohtii valintaansa vielä toukokuun ajan. Päätöksentekijöiden silmissä Tampere on kenties suuri ja kaunis, Oulu virkeä ja rohkea. Savonlinna? Onko se kuitenkin sopivasti erilainen?
Ainakin Tampereen ja Oulun kannattaa olla varuillaan, jos Kaasinen lobbaa vielä koko loppusuoran näkymätön Kalevala kainalossaan. Finaali on keskiviikkona 2.6.2021.
Marita Salonen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kuunnelmia kansalle, tai unohdetun taidelajin ylistys
RADIO | Alkutalven ajanvietteeksi voi suositella sukellusta radiokuunnelmien ihmeelliseen maailmaan. Yle Areenan mahdollistama intensiiviperehdytys herättää ajatuksia tästä ylenkatsotusta taiteenlajista.
Miksi miehet eivät vaivaudu kirjoittamaan lapsille ja nuorille – vai eivätkö he enää osaa?
KOLUMNI | Lasten ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat ovat järjestään naisia. Viimeisin miesvoittaja on vuodelta 2008, Matti Kuusela muistuttaa.
