Tampere Guitar Festival pyrkii irtautumaan pönötyskulttuurista ja tuomaan klassista musiikkia yleisön lähelle. Osa festivaalin konserteista järjestetään niin intiimeissä tilanteissa, että kauniin kappaleen soidessa kansainvälinen tähtiesiintyjäkin kuulee, kuinka kyyneleet tippuvat pöydälle. Kikka Holmberg haastatteli festivaalijohtaja Tomi Tolvasta.
Kikka Holmberg, teksti
Emil Bobyrev, kuvat
Toukokuinen hellepäivä hehkuu lämpöä, valoa ja vihreää. Tahmelan K-marketin ja Pub Kujakollin pihalle on rakennettu katos, jossa valmistellaan äänentoistoa ja muuta tekniikkaa illalla alkavia Pispalan karnevaaleja varten.
Viereiseen aitaan levitetään Tampere Guitar Festivalia mainostavaa banderollia. Sitä virittelemässä on myös festivaalijohtaja Tomi Tolvanen, joka pian pyyhältää hiki hatussa toimistoonsa ja kysyy: ”Pystyksää tekemään haastattelun ilman että tukka on harjattu?”
Hetki kuvastaa Tolvasen toimintaa: vauhdikkaalla festivaalijohtajalla on koko ajan monta rautaa tulessa eikä hän kaihda tarttua ruumiillisiinkaan töihin.
Konserttisarjasta kansainväliseksi festivaaliksi
Tomi Tolvasen luotsaama Tampere Guitar Festival juhlii nyt viidettätoista vuottaan. Festivaali sai alkunsa Tomi Tolvasen toimiessa Tampereen kitaraseuran konserttisarjan taiteellisena johtajana 2004–2007. Yhteistyössä kitaraseuran kanssa Tolvanen pääsi rakentamaan kansainvälistä kontaktiverkostoa kitaransoiton ammattilaisten kanssa, ja vähitellen hänellä kasvoi halu toteuttaa laajamittainen kokonaisuus, joka palvelisi niin kitaransoiton opiskelijoita kuin kitaramusiikin ystäviäkin.
– Vuonna 2004 barcelonalainen Alex Garrobé oli Sibelius-Akatemiassa opettamassa. Akatemian sali oli remontissa ja olin ehdottanut Jukka Savijoelle, että jos akatemialle tulee mielenkiintoinen ulkomaalaisvieras, hänet voisi pyytää samalla reissulla Tampereella konsertoimaan, muistelee Tolvanen festivaalin alkuvaiheita.
– Koska Garrobé on taitava ja lahjakas pedagogi, tulin ajatelleeksi, että olisi hauska saada hänet seuraavana kesänä Suomeen opettamaan. Olin silloin tuore kitarapedagogi ja toivoin saavani samalla itsekin lisäoppia.
– Joka vuosi täytyy keksiä uusia kujeita, jotta säilyy mieli virkeänä, Timo Tolvanen nauraa.
Ensimmäinen Tampere Guitar Festival järjestettiin vuonna 2005. Sen ainoassa konsertissa Laukaan – Tolvasen entisen kotipaikkakunnan – kirkossa soitti Alex Garrobé.
Laukaan konsertin jälkeen Garrobé tuli viikoksi opettamaan Tampereen seudulle. Ensimmäinen kurssi pidettiin Tampereen työväenopiston opiskelijat ry:n Kesäpirtillä Ylöjärvellä, luonnonkauniissa paikassa.
Alku ei ollut ihan helppo.
– Hain Garrobén Helsingistä ja kävelin hänen kanssaan leirikeskukseen tyypillisessä suomalaisessa kesäsäässä, pilkkopimeässä ja sateessa, liukkaita kiviä pitkin. Garrobélla oli puku päällä, matkalaukku kädessä ja pukupussi toisessa. Olin käynyt leirikeskuksessa vain kerran aiemmin ja johdatin Garrobén ensin väärän mökin pihaan. Hänellä meinasi mennä hermo heti aluksi.
Yhteistyö kuitenkin jatkui muutaman vuoden, ja Garrobé oppi nauttimaan myös suomalaisen kesän ainutlaatuisuudesta, saunomisesta ja uimisesta – parhaasta, mitä Suomi voi tarjota.
Vuonna 2006 järjestettiin ensimmäiset konsertit Tampereella ja silloin leiripaikaksi vaihtui Voionmaan opisto, mikä mahdollisti useamman opettajan työskentelyn. Seuraavana vuonna perustettiin Tampere Guitar Festivalin kannatusyhdistys ry, jonka alaisuuteen tapahtuma sitä aiemmin hallinnoineen Tampereen kitaraseuran käsistä siirtyi.
– Alussa lähtökohta oli koulutuksellinen, ja sen vuoksi festivaali näyttäytyi yleisölle ammattilaistapahtumana. Pian tajusin, että kyllä se kärki on siinä, että me ollaan festivaali. Konsertit ovat pääanti ja peruslinjana pohjalla on koulutus. Alkuun koulutus oli ammatillista, sitten tulivat mukaan nuoret ja lapset, ja nyt meillä on tarjota opetusta kaikille ikäluokille.
Eurooppalaista yhteistyötä EuroStrings-hankkeessa
– Joka vuosi täytyy keksiä uusia kujeita, jotta säilyy mieli virkeänä, nauraa Tolvanen.
Viimeisin uudistus on viime vuonna käynnistynyt kansainvälinen kitarakilpailu. Tänä vuonna siinä on ensimmäistä kertaa myös lasten ja nuorten sarjat. Osallistujia tulee Suomesta ja eri puolilta maailmaa noin 50.
Kilpailuun linkittyy myös kansainvälinen EuroStrings-hanke, johon Tampere Guitar Festival liittyi viime vuonna. Zagrebin kitarafestivaalin perustama hanke kerää tällä hetkellä yhteen 17 klassisen kitaran festivaalia, jotka järjestävät kansainvälisiä kitarakilpailuja.
Tampere Guitar Festival alkoi pienestä mutta on viidessätoista vuodessa kasvannut ”täyden palvelun” kitarafestivaaliksi.
Keskeinen osa EuroStrings-hanketta on taiteilijoiden vaihto-ohjelma.
– Jokaisessa jäsenmaassa järjestetään kansainvälinen kitarakilpailu, ja voittajat pääsevät mukaan hankkeeseen. Suurin osa kilpailijoista on maisteriopintoja viimeisteleviä tai juuri ammattiin valmistuneita, ja kilpailumenestyksen kautta he saavat keikkoja sellaisilta festivaaleilta, joille eivät muuten kovin helposti pääsisi.
Vuosi huipentuu voittajien kilpailuun, joka tänä vuonna on Lontoossa heinäkuussa. Sen tuomaristossa ovat kaikki festivaalijohtajat. Voittaja saa 8 000 euron rahapalkinnon sekä konserttikiertueen Kiinassa ja Yhdysvalloissa.
Tänä vuonna kilpailussa on mukana Tampereen kitarakilpailun viimevuotinen voittaja meksikolainen Misael Barraza-Diaz. Hän soittaa palkintokonsertin Suomessa, ja EuroStrings-artistina hän pääsee kiertämään myös verkostofestivaaleilla ympäri Eurooppaa.
Tampereen kitarakilpailun palkinnon on suunnitellut Tolvasen naapuri Pispalasta, tamperelainen sarjakuvapiirtäjä ja graafikko Heikki-Pekka Miettinen eli Heinari.
– Pyysin luonnosta, josta kävisi ilmi akustinen kitara ja palkinto, ja joka olisi tietyllä tavalla vakava, mutta silti kepeä, sarjakuvallinen ja maanläheinen. Viime vuonna rusettikaulainen kitarapysti lähti Meksikoon, saa nähdä, kuka sen saa tänä vuonna.
Kansainvälisten huippuartistien työnantaja
Tampere Guitar Festivalilla on joka vuosi ollut mukana kansainvälisiä tähtiä: viime vuonna muun muassa Leo Brouwer ja Tomatito, muutama vuosi aiemmin esimerkiksi The Rosenbergs, Vicente Amigo, Al Di Meola, Yamandu Costa ja Manuel Barrueco. Esiintyjälista on 15 vuoden aikana kasvanut melkoiseksi. Vuonna 2011 Tolvanen alkoi kerätä kunkin vuoden esiintyjien nimikirjoituksilla varustettuja kitaroita, jotka hän aikoo myöhemmin huutokaupata hyväntekeväisyyteen.
– Pohdin silloin alussa nuorena, että mitenkäs minä niiden maailmantähtien kanssa pärjään. Sitten päädyin ajattelemaan, että se on hirveän yksinkertaista: olen heidän työnantajansa ja maksan heidän palkkansa. Sen jälkeen ei enää jännittänyt. Nykyään kaikki sujuu normaalisti: ollaan ystäviä ja tehdään töitä. Artisti käy soittamassa ja opettamassa meille ja samalla ollaan hyvinkin lämpimissä ja suorissa väleissä.
Festivaali on puu, jolla täytyy olla vahvat juuret ja runko, jotta se voi kasvattaa uusia oksia ja lehtiä.
Ohjelmiston suunnittelusta suurin vastuu on Tolvasella.
– Perusrungon osalta teen itsenäisiä päätöksiä, mutta mahdolliset taloudelliset riskit mietitään isolla porukalla.
– Joskus tulee tilanne, ettei tiedä, ketä kutsuisi festivaalille, kun tätä on jo 15 vuotta tehnyt. Käyn muilla festivaaleilla kuuntelemassa artisteja, joita en ole ennen kuullut. Muun muassa joulukuussa olin – osittain EuroStrings-hankkeeseen liittyen – Portugalissa ja huhtikuussa Kroatiassa. Heinäkuussa olen menossa ensin Espanjaan, sitten Lontooseen.
– Välillä täytyy luottaa myös muiden festivaalijärjestäjien suosituksiin. Esimerkiksi yhteistyö Espanjan kanssa on tärkeää. Myös TGF:n ja Tallinnan kitarafestivaalin välillä on tiivistä ja tarkoin mitoitettua yhteistyötä: Tampereen festivaali päättyy sunnuntaina Kujakollissa järjestettävään After Partyyn, sen päätyttyä osa artisteista suuntaa Helsinkiin kello 18, ja laiva lähtee Tallinnaan kello 22.30. Maanantaina alkaa festivaali Tallinnassa.
Klassista musiikkia ihmisläheisesti ja pönöttämättä
Tomi Tolvasen lempeä ja mutkaton olemus on tullut tutuksi Tampere Guitar Festivalin yleisölle erityisesti siksi, että hän käy usein konsertin alussa toivottamassa yleisön tervetulleeksi.
– Euroopassa kiertäessäni olen huomannut, että joissain maissa klassisessa musiikissa vallitsee yhä pönötyskulttuuri. Ajattelin jo opiskeluaikoina, että meidän ja tulevien sukupolvien tehtävä on tuoda klassinen musiikki lähelle ihmistä.
– Olen omalla toiminnallani koettanut vaikuttaa siihen, ettei klassista musiikkia nostettaisi millekään jalustalle, vaan että se tuotaisiin ihmistä lähelle. Kitarafestivaali esimerkiksi päättyy Pub Kujakollissa pidettävään konserttiin, suomalaisen saunan päivänä ollaan esiintymässä Rajaportin saunalla ja Likkojen lenkin varrelle olemme järjestäneet kuultavaksi klassista kitaramusiikkia.
– Soittajien mielestä esiintyminen yleisön lähellä saattaa alkuun olla hankalampaa kuin esiintyminen 2 000 kuulijan edessä isossa salissa, mutta kun kynnys on ylitetty, on huomattu, että nämä ovat parhaita keikkoja. Palaute tulee välittömästi: kun on kaunis kappale, kuulee, kuinka kyyneleet tippuvat pöydälle.
Kitarakursseilla vertaisryhmiä ja esikuvia
Kansainväliset hankkeet tuovat lisäpontta työskentelyyn, mutta niihinkin pyrkiessä lähtökohta on paikallinen.
– Meillä on kursseilla ja kilpailussa mukana lapsia, joilla on vertaisryhmää, mutta myös esikuvia: seuraavan ikäryhmän nuoret. Nuorillakin on vertaistukea omasta ikäryhmästä, ja heillä puolestaan on esikuvina ammattiopiskelijoita. Ammattiopiskelijat taas näkevät ja tapaavat nuoria suomalaisia tähtiä. Korkeimmalla tasolla sitten ovat kansainväliset huiput ja legendat. Tämä vie polkua eteenpäin: ”Mullakin on mahdollisuus mennä tonne.”
Tolvanen kuvailee festivaali- ja opetustoimintaa puuna ja kaivaa kaapistaan klassisesti lautasliinaan piirtämänsä puumallin, joka kuvastaa ajatusta: pohjatyö näkyy juurina, ja rungosta kasvaa uusia erilaisia oksia ja lehtiä. Ennemmin tai myöhemmin lehdet putoilevat, mutta struktuurit täytyy saada niin vahvaksi, että niin voikin tapahtua.
Tampere Guitar Festival sai alkunsa Tomi Tolvasen toimiessa Tampereen kitaraseuran konserttisarjan taiteellisena johtajana 2004–2007.
Kaikki klassisesta kitarasta
Festivaalijohtaja on myös taiteen perusopetusta tarjoavan Musiikkikoulu Musiikkitoteemin rehtori ja kitaroiden maahantuoja. Omaan opetustyöhön ei tällä hetkellä riitä aikaa, mutta Tolvanen korostaa opetustyönkin osalta kehityspolkua lapsista aikuisiin.
– Kitaranäkökulmaa ajatellen: lähdetään liikkeelle ihan pikkuisista, jotka saavat viikoittaista opetusta. Siihen tulee päälle ikään kuin kevätjuhlaksi festari, johon kaikki voivat halutessaan osallistua. Meidän talon oppilailla on mahdollisuus jatkaa polulla, jossa kaikki liittyy akustiseen kitaraan: varhaiskasvatuksesta huipulle.
– Soitinrakennusasioista on hyvä tietää. Kun tuntee maailman kärkeen kuuluvia soitinrakentajia, voi tuoda paikallisille harrastajille esimerkiksi kitaran sointiin tai kieliin liittyvää tietotaitoa ja auttaa löytämään soittajalle tämän karaktääriä vastaava soitin.
Tomi Tolvasen toiminta-ajatuksen ydin on: kaikki klassisesta kitarasta.
– Jos jättäisin jonkun näistä jutuista pois, en pystyisi palvelemaan ihmisiä ja asiakkaita näin laajalti.
Tampere Guitar Festival järjestetään 3.–9.6. ja sen pääesiintyjiä ovat muun muassa brasilialaiset Sérgio ja Odair Assad, Timo Korhonen, Thomas Offermann & Eurostrings Guitar Ensemble sekä viime vuonna Tampereen kitarakilpailun voittanut meksikolainen Misael Barraza-Diaz. Katso koko ohjelmisto täältä.
