Seela Sella ja Antti Heikkinen. Kuva: Sabrina Bqain
KIRJAT | Kirjailija Antti Heikkisen kirjoittama elämäkerta tyhjentää täyslaidallisen Seela Sellan elämästä, urasta ja sivupoluista.
”Elämäkertateos on tarinoiden, yksityiskohtien ja yltäkylläisyyden ylistys.”
Antti Heikkinen: Sellasta – Seela Sellan tarina. Otava, 2025. 654 sivua.
Koko Suomen tuntema Pispalan likka, Seela Maini Marjatta Sella (o.s. Virtanen, s. 30.12.1936) on ihanan mahdoton. Hän tuntee kaikki Suomen näyttämötaiteen edustajat ja legendat, koska he ovat tai ovat olleet hänen parhaita ystäviään, ja tietysti Sellan mukaan ihania ihmisiä. Seela Sella on optimistijolla parhaasta päästä.
Kirjailija Antti Heikkisen kirjoittama elämäkerta Sellasta (Otava, 2025) tyhjentää täyslaidallisen Seela Sellan elämästä, urasta ja sivupoluista. Kirjassa yhdistyvät Sellan omat muistelut, ystävien ja työkavereiden haastattelut ja lukuisat tarinat. Seela Sella on esittänyt satoja rooleja jo seitsemällä vuosikymmenellä. Hän on raivannut tiensä ihmisten sydämiin hurmaamalla yleisönsä kiinnostavalla ja rikkaalla näyttelijäntyöllään ja jäljittämättömällä persoonallaan.
”Kirja on omistettu taiteelle ja taiteilijoille – mitä se sitten onkaan ja keitä he sitten ovatkaan!”
Elämäkerta vie näyttelijälegendan erilaisille estradeille, ja myös niiden taakse. Kirjassa Sella kertoo teatterityöstään pilke silmäkulmassa. Mukana on elämänkokemuksen tuomaa oppia ja viisautta. Hänen mukaansa näyttelijä ei voi pelätä, vaan hänen täytyy heittäytyä työhönsä kokonaisena. Seela Sella ei näyttele, vaan hän näyttää.
Elämäkertateos käsittelee monisyisesti työn merkitystä, avioliittoa, juutalaisuutta ja erilaisia elämän käänteitä. Se on tarinoiden, yksityiskohtien ja yltäkylläisyyden ylistys!
”Elämään liittyy paljon Suomen historiaa. Ennen Seelan syntymää hänen punaisiin kuulunut vaarinsa ammuttiin kansalaissodan loppumetreillä. Seelan isän, Virtasen Jaskan vei puolestaan viina. Isä jätti perheen varhain.”
Juutalaisuutta tunnetuksi
Seela Sellan ja Elis Sellan henkilökohtaisestä perhe-elämästä ollaan niukkasanaisempia kuin Seela Sellan teatterityöstä ja urasta. Seelan mukaan Elis hoiti lapset ja ruoat sekä vastasi raha-asioista.
Seela Sella solmi avioliiton suomenjuutalaisen Elis Sellan kanssa vuonna 1962 ja kääntyi juutalaisuuteen 1969. Selloilla on poika ja tytär. Suomen juutalaisten kulttuuri oli valtaväestölle lähes tuntematonta 1970-luvulle saakka, mutta Seela ja Elis Sella raivasivat sille tietä runo- ja lauluilloillaan. Suurimman kansainvälisen menestyksen saavutti gettolauluilta S’brent! Se palaa!, jota Sellat esittivät pitkin Eurooppaa.
Kirja ei noudata perinteistä kaavaa, ja hyvä niin. Utelias teatterinharrastaja minussa iloitsee siitä, että saan lukea palan Suomen näyttämötaiteen historiaa. Ymmärrän, että Seela on tavannut elämänsä aikana lähes kaikki Suomessa eläneet ja jo edesmenneet näyttämötaiteen suuret ja pienet nimet. Välillä yksityiskohtia on ihan piisalle asti, mutta siitä huolimatta kirjan 654 sivua lukee sutjakkaasti.
Kuva: Otava
* *
Teatteria, elokuvia ja televisiosarjoja
Valmistuttuaan Suomen Teatterikoulusta Seela Sella on ennättänyt esiintyä muun muassa Turun ja Hämeenlinnan kaupunginteattereissa, Intiimiteatterissa. Suomen Kansallisteatterissa, Tampereen Työväen Teatterissa, Tampereen Komediateatterissa ja Teatteri Jurkassa. Kansallisteatterissa hän esiintyi ensimmäistä kertaa jo 1950-luvulla. Yleisön muistissa ovat varmasti Hitler ja Blondi, Tippukivitapaus, Tyttö, joka käveli sekä Tabu.
”Aika monessa olen rakentanut roolin salaisuuden, joka liittyy isäsuhteeseen”
Sella on tehnyt teatteriroolien lisäksi kuunnelmia ja poikkitaiteellisia teoksia. Hänet on nähty useissa suomalaisissa elokuvissa ja televisiosarjoissa. Monet muistavat Sellan muun muassa Pirkko Saision käsikirjoittamasta televisionäytelmästä Elämänmeno (1978) ja Timo Koivusalon ohjaamasta elokuvasta Sibelius (2003). Tärkeitä töitä ovat myös Teräsleidit (2020) ja Linnanjuhlat (2017). Ääninäyttelijänä Sellaa on kuultu muun muassa Ankronikan Milla Magiana, Miekka kivessä -elokuvan Matami Mimminä ja Aristokattien Amelia-hanhena. Elämäkerrassaan Seela Sella kertoo, että yksi hänen unelmaroolinsa olisi Nasu. Pieni eläin.
Vuonna 2024 Seela Sella teki 87-vuotiaana toisen pääroolin Stefano Massinin näytelmässä Eichmann – mistä yö alkaa. Se on virallisesti tähänastisen uran viimeinen suuri työ, näyttelemistä Seela ei siihen lopettanut.
Kesällä 2026 Seela esiintyi Tampereen Teatterikesän TelttaLabissa Esko Roineen kanssa Rakkauskirjeitä-esityksessä. Molemmat teokset ovat jääneet vahvana mieleeni.
Seela Sella on palkittu useista töistään. Pro Finlandian hän sai vuonna 1993. Alfred Kordelin säätiön tunnustuspalkinto Sellalle myönnettiin 2000 ja Näyttämötaiteen valtionpalkinto vuonna 2009. Parhaan naissivuosan Jussin hän sai 2007 elokuvasta Kalteva Torni.
Elämäkerran lähdeluettelo on lähes mininovellin pituinen. Välillä joutuu pitämään lukutaukoa, sillä anekdoottien määrä on loputon. Toisaalta, teatteri ja teatterihistoria on aina kiinnostanut itseäni, ja paljon tuttuja hahmoja putkahtelee kirjan sivuilta.
Nilsiäläinen monitoimimies
Seela Sellan elämäntarinan on kirjoittanut nilsiäläinen toimittaja ja kirjailija Antti Heikkinen, joka on elämäkerturina alan ammattilainen. Heikkinen on julkaissut 19 kirjaa vuodesta 2013 alkaen. Hänen jäljiltään olemme saaneet lukea kiinnostavia elämäkertoja muun muassa Jaakko Teposta ja Heikki Turusesta Juice Leskiseen ja Kari Tapiosta Dannyyn ja Eila Roineeseen.
Heikkisen esikoisromaani Pihkatappi ilmestyi vuonna 2013 ja sai Savonia-palkinnon vuonna 2014. Teos sai myös Kalevi Jäntin palkinnon ja oli ehdolla Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Kirjoittamisen lisäksi Heikkinen myös näyttelee, ohjaa, laulaa ja tekee stand up -komiikkaa.
Syyskuussa 2026 Heikkiseltä ilmestyy uusin elämäkerta Esko Roineesta, Pääroolissa Esko Roine.
Kysyin kirjan kirjoittajalta Heikkis-Antilla miten hän taltutti tarinoiden vyöryävää vuota ja miten paljon hänellä meni kaiken kaikkiaan aikaa Seelan haastatteluihin.
– Jaa-a, hyvä kysymys! Enpä osaa kyllä tarkkaa tuntimäärää sanoa, mutta kyllähän siinä varmasti toiselle sadalle tunnille helepostikin päästiin… Ja karsimaahan oppii, olen minä kuitessi elämässäni aikas monia tuhansia tunteja ihmisiä eri rojekteja varten haastattanut. Kyllä sen melkeis siinä istuessa ja hupatellessa joku aivolohko supattaa, että tämä on kirjaan tulevaa settiä ja tämä ei.
* *
Loppuun vielä elämänviisaus Seela Sellalta: ”Hyvää ajattelemalla ja tekemällä vahvistat hyvää, pahoilla teoilla ja ajatuksilla pahaa.”
Maarit Saarelainen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
”Soitetaan kansanmusiikkia niin, että kuuluu ja näkyy” – Anne-Mari Kivimäki täyttää 50 vuotta
50 VUOTTA | Anne-Mari Kivimäki juhlii 50-vuotismerkkipäiväänsä komeasti ja tarjoaa tamperelaisille sunnuntaimatinean Telakalla. Sama sunnuntai on myös hänen syntymäpäivänsä.
Kuin kuvastimessa #57: Kotiinpaluu (2022)
ELOKUVA | Muutaman vuoden takainen Kambodžan Oscar-ehdokas on älykkäästi käsikirjoitettu draama identiteetin solmukohdista.
Lukupäiväkirja 2026: Osa 8 – Purkkitrilogia ja muuta lukemisen arvoista
LUKEMINEN | Mikko Saari on lukenut kuvakirjoja, oivaltavaa runoutta ja yhden sarjakuvan.
Mikä on taikamaton tarkoitus? Arviossa Sirpa Pääkkösen Milla-Malle ja taikamatto
KIRJAT | Kirjailija Antti Heikkisen kirjoittama elämäkerta tyhjentää täyslaidallisen Seela Sellan elämästä, urasta ja sivupoluista, vaikka tekoälyavusteinen kuvitus kummastuttaakin.