Kaseva keikkakokoonpanossaan. Kuva: Kaseva
KONSERTTI | Lauantaina Pyynikin kesäteatterilla pääsee kuulemaan sekä Kasevan vanhoja tuttuja hittejä että tuoretta tuotantoa.
Sari Harsu, teksti
Veikkaan, että aika moni sellainenkin ihminen, joka ei ole koskaan aktiivisesti Kasevaa kuunnellut, osaa hyräillä säveltä nähdessään kirjoitettuna esimerkiksi säkeen ”Sripteasenainen tuo tanssi vaan”. Nämä sanat kuuluvat kappaleeseen Striptease tanssija, joka löytyy Kasevan ensimmäiseltä studioalbumilta Silloin kun. Levy ilmestyi vuonna 1974.
Jouko Järvinen, joka on Nils Jokelan lisäksi ainoa Kasevan nykykokoonpanon alkuperäisjäsen, kertoo keikkailun maistuvan edelleen ja vastaanoton keikoilla olevan hyvä. Myös sosiaalisessa mediassa yhtye on saanut kiittävää palautetta.
Vaikka bänditouhu on monin osin pysynyt samankaltaisena vuosien ja vuosikymmenten saatossa, on muusikoiden meininki juhlinnan osalta rauhoittunut sitten alkuaikojen. Silloinkin keikat hoidettiin aina selvin päin, mutta osa porukasta jaksoi viettää kosteita jatkoja. Nykyään yhtye ei juopottele takahuoneessa ollenkaan.
– Ei paukun paukkua, ei tipan tippaa, Järvinen sanoo.
Ei vain yhden sukupolven kokemus
Kaseva keikkailee melko ahkeraan, keskimäärin noin joka toinen viikko kokoonpano esiintyy jossain päin Suomea. Ensi vuonna tahtia kuitenkin hiljennetään ja vuoden alussa pidetään kolmen kuukauden keikkatauko.
Yhtyeen keikoilla käy edelleen faneja, jotka ovat olleet mukana 1970-luvulta asti, mutta myös tämän sukupolven lapsia ja lapsenlapsia. Nuoria on Jouko Järvisen mukaan yleisössä yllättävänkin paljon.
Alkuperäisfaneihin lukeutuvat muun muassa ”Sievin tytöt”, jotka ovat luonnollisestikin nykyään jo vähän varttuneempia tyttöjä. He ovat kuulemma tulossa myös Pyynikille.
Vanhimmat keikoillakävijät saattavat tulla kertomaan yhtyeen jäsenille, että ”tulee ihan nuoruus mieleen”, ja nuorimmat puolestaan, että ”meidän mummulla ja papalla on teidän levy.” Näiden välissä on sukupolvi, jonka vanhemmat ovat soittaneet Kasevaa automankassa perheen reissuilla.
Myös uusia biisejä
Jouko Järvisen ja Nils Jokelan lisäksi nykykokoonpanoon kuuluvat Tommi Kekoni ja Matti Mikkonen, joka tunnetaan ehkä paremmin nimellä Matthau Mikojan. Hekään eivät ole ihan uusia tulokkaita – Kekoni on ollut mukana kymmenen vuotta, Mikkonenkin kuusi.
Alkuperäiseen kokoonpanoon kuulunut Mikko Jokela oli taannoin Mikkosen kanssa samassa kirjastossa töissä. Työn lomassa miehet ehtivät myös musisoida.
– Siellä Mikko opetti Matille Kasevan biisit, Jouko Järvinen kertoo.
Neljän miehen peruskokoonpanoon liittyvät useilla keikoilla Järvisen sanoin ”aivan loistava” kosketinsoittaja Anna Pesonen sekä perkussionisti Ville Jokela – rumpali Nilsin poika. He ovat mukana myös Pyynikillä.
Viime vuonna Pyynikin kesäteatterin keikka myytiin loppuun, nyt lippuja on vielä jonkin verran jäljellä.
Millainen kokemus kuulijoille sitten on tarjolla tämän viikon lauantaina?
– Aitoa Manse-rokkia, Järvinen lupaa.
– Hyvä kattaus vanhoja hittibiisejä ja tosi hyviä uusia.
Pyynikki-ilmiö: Kaseva Pyynikin kesäteatterissa 16.8.2025. Lue arvio Hannu Linkolan Kaseva-historiikista Jykeen kiven lämpö täältä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Ammattilaisten ja harrastajien yhteistyönä syntynyt kuoroversio Myrskyluodon Maijasta ihastuttaa Savon maaseudulla
TEATTERI | Maaninkajärven koulun auditorio muuttuu ulkosaariston luodoksi Antti Heikkisen ohjaamassa Myrskyluodon Maijassa.
Pieni soitin, mahtava meininki – Juhlavuotta viettävä Tampereen Ukuleleorkesteri tartuttaa keikoillaan hyvää mieltä
MUSIIKKI | Tampereen Ukuleleorkesteri valmistautuu isoon ystävänpäivän yhteiskonserttiin Viihdekuoro Cantarellin ja Lauluyhtye Pinkkien Hinkkien kanssa.
Kenen pyykkilauta unohtui hyttiin? Raportti Folklandia-risteilyltä
MUSIIKKI | Kansanmusiikki ja -tanssifestivaali Folklandia juhli kolmekymppisiään. Tuskin minkään muun risteilyn laivakuulutuksissa kysellään unohtuneen pyykkilaudan perään.
Oulussa ensi-iltansa saava Ovllá on ensimmäinen Suomessa kantaesitettävä saamenkielinen ooppera
OOPPERA | Ovllá pureutuu identiteettiin, häpeään ja vaikenemisen perintöön sekä siihen, miten kieli ja kulttuuri voivat palauttaa yhteyden omiin juuriin.




