Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Sirpa Pääkkönen luo katsauksen Helsingin monipuoliseen ja kiinnostavaan taidenäyttelytarjontaan.
Helsingissä on juuri nyt esillä useita kiinnostavia ja erilaisia näyttelyitä. Näyttelykierroksella voi edetä Ragnar Kjartanssonin musiikillisesta meditaatiosta sota-ajan valokuviin tai Caj Bremerin 1970-luvun Suomeen. Esillä on myös Helene Schjerfbeckin sielukkaita maalauksia ja Birger Carlstedtin muotoa ja väriä tutkivaa konkretismia.
1
Kiasmassa voi uppoutua meditatiiviseen tilaan islantilaisen Ragnar Kjartanssonin videoinstallaatiossa The Visitors. Teos on samanaikaisesti konsertti, elokuva ja yhteisöllinen taide-elämys, jossa näyttelyvieraat kulkevat pimeässä salissa seuraten yhdeksältä suurelta kankaalta heijastuvaa kuvaa ja ääntä.
Videot on kuvattu lähellä New Yorkia sijaitsevassa Rokebyn kartanossa. Muusikot soittavat eri huoneissa omaa instrumenttiaan niin, että kokonaisuus kasvaa hienoksi yhteiseksi konsertiksi. Taitelija on itsekin mukana. Hän soittaa kitaraa kylpyammeessa makoillen.
Musiikki kuuluu välillä vaimeana ja vaikeroivana ja kasvaa siitä voimakkaaksi sävelmatoksi, joka saa puhtinsa rumpujen jylystä. Muusikot myös laulavat. Lauluissa toistuu lause ”once again I’m falling to” meditatiivista kokemusta luovana mantrana. Videokonsertti kestää noin tunnin ja se kannattaa katsoa ja kuunnella kokonaan.
Näyttely on esillä 2.2.2020 saakka.
2
Helsingin näyttelyiden helmi on Ateneumissa hiljattain avattu Maailmalta löysin itseni – Helene Schjerfbeck. Kauniisti ripustettu näyttely kuvaa taiteilijan kehityskaarta taiten maalatusta realismista kohti pelkistystä ja niukkuutta. Se kertoo myös ihmisen elämänkaaren lapsuudesta hauraaseen vanhuuteen. Schjerfbeck kuvasi mielellään ihmisiä ja tarvitsi malleja inspiraation lähteeksi, vaikka saattoi pelkistää kasvot muutamien viivojen rytmiseksi liikkeeksi.
Näytteillä on myös hienoja maisemakuvia ja asetelmia. Schjerfbeck matkusti 1800-luvun lopussa Italiassa, Ranskassa ja Englannissa ja tallensi näkemänsä maalauksiin. Kokonaisuuden päättää vaikuttava omakuvien sarja. Viimeisissä kuvissa on jäljellä vain musta väri ja muutama vaikuttava viiva.
Näyttely on esillä Ateneumissa 26.1.2020 saakka.
3
Kirjailija Anna Kortelainen on ideoinut ja kuratoinut Hakasalmen huvilaan näyttelyn Mieliala – Helsinki 1939–1945. Elokuvat, kirjallisuus ja näyttelyt palaavat aika ajoin Suomen sotavuosiin, mikä on hyvin tärkeää. Nykyään ymmärretään entistä paremmin, minkälainen vaikutus sotasukupolvien kokemuksilla oli suomalaisiin ja miten ”vaikenevan” sukupolven kokemukset voivat edelleen heijastua uusiin sukupolviin esimerkiksi ylisukupolvisena traumana.
Hakasalmen huvilassa on vaikuttavia valokuvia pommituksia väestönsuojiin pakenevista kaupunkilaisista, sairaaloista ja haavoittuneista. Yksi huone kertoo Ruotsiin lähetetyistä sotalapsista, jotka lähtivät matkalle lappu kaulassa. Vanhan uutisfilmit näyttävät kuvaa palavasta kaupungista ja sortuvista taloista. Näyttely kertoo myös siitä, miten suomalaisia oli rekrytoitu raportoimaan ihmisten mielialoista. Tiedot välitettiin sodanjohdolle antamaan kuvaa siviilien mielenmaisemista, jotka vaikuttivat rintamasotilaiden taistelukykyyn.
Näyttely on esillä Hakasalmen huvilassa 30.8.2020 saakka ja HAM Helsingin taidemuseossa 1.3.2020 saakka.
4
Caj Bremer on tavattomasti ihailua herättävä valokuvaaja. Nyt yhdeksänkymppisenä hän kuvaa edelleen, hänen valokuvistaan järjestetään näyttelyitä ja hänen elämäntyöstään ilmestyy kirjoja.
Suomen valokuvataiteen museossa on esillä valokuvasarja Suomalainen arkipäivä 1970-luvun alusta. Sarja syntyi, kun Bremer irrottautui päivittäisestä lehtityöstään ja kiersi Suomen kulttuurirahaston apurahan turvin ympäri maata. Bremer kuvasi kaupungistumista ja väistyvää maalaiselämää. Hän lähti matkaan Etelä-Suomesta ja ajoi Ouluun ja Muonioon saakka. Mukana kulki pieni Leica-kamera, jonka mustavalkoisille filmille tallentui ansiokasta reportaasia siitä, miltä Suomi näytti vuonna 1971.
Näyttely on esillä 5.1.2020 saakka.
5
Amos Rex esittelee omiin kokoelmiinsa perustuvan laajan näyttelyn Birger Carlstedtin (1907–1975) töitä. Carlstedt oli suomalainen modernismin edelläkävijä ja abstraktin taiteen uranuurtaja. Uransa aikana hän omaksui vaikutteita eri tyylisuunnista ja kokeili rohkeasti uutta. Hän maalasi ekspressionismia, surrealismia ja maagista realismia edustavia teoksia. Parhaiten hänet ehkä tunnetaan hänen uransa loppuvaiheiden abstrakteista ja konkretismia edustavista teoksistaan. Hän tutki muotojen ja värien välisiä suhteita ja loi niistä abstrakteja sommitelmia.
Amos Rexin näyttelyssä on hauska kahvila, joka on rakennettu Carlstedtin suunnitelmien mukaan. Le Chat Doré -kahvila toimi Helsingissä kieltolain aikana.
Näyttely on avoinna 12.1.2020 saakka
Sirpa Pääkkönen