Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Kirsi Haapamatti kehuu Rosa Liksomia ja kauhistelee nappiverkkareita.

1

Seinäjoen kansalaisopiston lasten ja nuorten taidekoulu Luovaamon kevätnäyttely Muutos on pakahduttava must see -kohde, jos liikut Seinäjoella ennen 2.6.2019. Ilmastonmuutosta käsittelevä näyttely on esillä Seinäjoen Taidehallilla, joka sulkee ovensa kesäkuussa kokonaan. Näitä taideteoksia katsellessa ilmastoahdistunut sydämeni sulaa ja mieleen hiipii ajatus siitä, että ehkä meillä sittenkin on toivoa, kun meillä on näin viisaita lapsia ja nuoria. Nähtävillä Taidehallilla on myös Seinäjoen taiteilijaseuran jäähyväisnäyttely Jäljet. Näyttelyiden päätyttyä Taidehalli muuttaa uuteen, rakentuvaan kulttuurikeskukseen Kalevan navettaan.

2

Kirjoitan romaania. Arkinen äänimailma häiritsee, joten kaipaan kirjoittamisen taustalle inspiroivaa musiikkia. Löysin Mari Sainion Spotifyn syövereistä viime vuonna. Olin hetkessä myyty. Elokuvasäveltämistä Lontoon Royal School of Musicissa opiskelleen Sainion Minus25 oli juuri sopivan herkkää ja haikeaa, silti voimallista musiikkia kirjoittamaani tarinaan. Nyt Sainiolta on ilmestynyt uusi single, Still Here, ja olen edelleen fani. Mahdottoman lahjakas nuori nainen, jota aion kiittää kirjan esilehdillä, jos romaanini joskus julkaistaan!

3

Aki Kaurismäki ajaa museoautollaan Ylistaroon”, eli armaaseen kotipitäjääni. Tällainen tapahtuma todella osuu silmään. Kyse on legendaarisen Matin Tupa -elokuvateatterin Vintage Film & Cars -tapahtumasta, jonne Kaurismäki toden totta on lauantaina 25.5. pöristelemässä vuoden 1967 Checker Marathon Limousinellaan.

4

Tämä menee ”pahinta juuri nyt” -osastoon: Vieraillessani muodin edelläkävijyyden mekassa Helsingissä huomasin, että nappiverkkarit ovat todellakin taas muotia. Vastahan minä niitä lukiossa pidin. En aio enää koskaan palata näihin housuihin, en edes mökillä, mutta salaisesti koin jonkinlaista ylpeyttä. Te, rakkaat nuoret, haluatte olla kuin minä vuonna 1995. Vielä kun hämmästynyt ilme -kulmakarvat ja lifesize-kokoisen David Hasselhoff -palajulisteen keräileminen Bravo-lehdestä tekevät paluun, olen palannut kauheaan menneisyyteeni

5

Juoksulenkillä äänikirjana nautittu Rosa Liksomin Everstinna oli kaikessa kauheudessaan vavahduttava kokemus. Koin syvää etuoikeutetun tunnetta juostessani pitkin lakeuksia, kun korvanapeissani naista hakattiin sinimustaksi yö toisensa jälkeen.

Kirsi Haapamatti