Henna Sormunen on Seinäjoen Peppi Pitkätossu: ”Vahvoista naisista puhumisen voisi jo lopettaa”

19.03.2020
hennasormunen1

Juuri ensi-iltansa Seinäjoen kaupunginteatterissa saaneen ja saman tien keväälle 2021 siirtyneen Peppi Pitkätossun pääosa on Henna Sormuselle mieluisa rooli. Ei kuitenkaan siksi, että Sormunen haluaisi näytellä vahvaa naista.

Kirsi Haapamatti

Tapaan näyttelijä Henna Sormusen kanssa päivää ennen Peppi Pitkätossun aiottua ensi-iltaa. Haastattelua sävyttää epätietoisuus. Koronavirusepidemian vuoksi monia kulttuuritapahtumia on peruttu ympäri maata, eikä Seinäjoen kaupunginteatterin esitysten jatkuminen ole varmaa.

Moni muu on pannut lapun jo luukulle, mutta Pepin kohdalla on päätetty, että ainakin ensi-ilta pidetään. Haemme teatterin ravintolasta kahvit. Ravintola on tavallisen perjantain tapaan täynnä lounastajia.

Kun saamme pakolliset korona-päivittelyt käytyä, siirrymme haastattelun pääasiaan. Peppi on klassikko ja kestohitti ja kaikkien tuttu. Mitä Henna Sormunen haluaa Pepin kautta kertoa?

– En ainakaan sitä, että katsokaa, miten vahva naishahmo meillä tässä on. Sellainen on kyllästyttävää, se ärsyttää minua. Vahva nainen -keskustelu pitää sisällään aina olettamuksen, että tavallisesti naiset eivät ole vahvoja. Että tässä on jotain poikkeuksellista. Aina kun jossain korostetaan vahvaa naishahmoa, jatketaan ajatusta, että tämä on muuten sitten erikoistilanne.

Sormunen kertoo huomanneensa, että myös lapsille suunnatuissa taiteen ja viihteen muodoissa sankarina on usein poikahahmo.

– Poikaa pidetään neutraalina, poikapäähenkilöön voivat samaistua niin tytöt kuin pojatkin. Tyttösankari ei olisi neutraali, sitä eivät pojat voisi katsella. Jos teos on suunnattu tytöille, silloin päähenkilö voi olla tyttö, mutta kaikille suunnatuissa se on aina miespuolinen. Toivoisin, että tämä normi murtuisi ja samaistumisen kohde viihteessä ja taiteessa voisi olla mitä sukupuolta tahansa.

Näyttelijä muistelee lapsuutensa kulttuurituotteiden tyttöhahmoja. Ne olivat hienohelmaprinsessoja ja odottivat pelastajaa.

– Näitä stereotyyppisiä naispuolisia hahmoja leimaavat tietyt ominaisuudet, arvot ja tapa reagoida ja olla suhteessa mieshahmoihin. En voinut samaistua heihin. Useimmiten samastuin toisenlaisiin, tekeviin ja itsenäisiin hahmoihin. He olivat melkein aina poikia, ellei Peppiä ja Pikku Myytä lasketa. En ole kovin tarkasti ihan viime aikoina esimerkiksi lastenohjelmia katsonut, mutta ymmärtääkseni suurta muutosta ei ole tapahtunut.

Näyttelijä lisää vielä, että mainitut piirteet muodostavat stereotypian, joka on ongelmallinen laajuuteensa takia.

– Ei siksi, että näissä piirteissä olisi sinänsä mitään vikaa! Se on tärkeä viesti myös.

Peppi Pitkätossu -näytelmän loput esitykset siirtyvät Seinäjoen kaupunginteatterissa ensi kevääseen koronavirusepidemian vuoksi. Ohjaaja on Anu Hälvä, dramatisointi Astrid Lindgrenin tekstistä Staffan Götestamin, suomennos Liisa Ryömän. Kuva: Jukka Kontkanen / Seinäjoen kaupunginteatteri

Sormunen ei halua pyyhkiä sukupuolta olemattomiin, mutta kaipaa jonkinlaista neutraaliutta erilaisten hahmojen ja roolien vastaanottoon.

– Unelmani on, että pojat voisivat samaistua tyttöhahmoon sen enempää miettimättä, että onko tämä nyt ok. Olemmehan me tytötkin samaistuneet poikahahmoihin. Vaikkakin usein vähän pakosta ja paremman puutteessa, kun oman sukupuolen hyviä roolimalleja ei ole ollut tarjolla.

Henna Sormunen pohtii, että useinkaan mieshahmojen korottaminen ja naishahmojen alentaminen ei ole tahallista tai pahantahtoista.

– Tietty naisviha elää meissä kaikissa, olemmehan kasvaneet siihen. Toivoisin, että voin taiteilijana olla mukana murtamassa tätä. Me olemme kaikki ihmisiä ja muut asiat ovat meissä paljon tärkeämpiä kuin sukupuoli. Olemme kaikki erilaisia niin monin eri tavoin. On omituista, että sukupuolen ajatellaan määrittelevän meitä ensisijaisesti.

Peppi Pitkätossun tarinaa Seinäjoen kaupunginteatterissa Henna Sormunen kehuu sen visuaalisuudesta.

– Puvustus ja lavastus ovat aivan mahtavia. Esityksissä on mukana myös cheerleadereita, jotka tuovat oman vauhdikkaan lisän esitykseen.

Henna Sormunen painottaa vielä, että tyttöhahmo ja sukupuolten tasa-arvo eivät ole Peppi-esityksessä tärkeimpiä, vaikkakin mielessä pidettäviä arvoja.

– Tärkeintä on mielikuvitus ja leikki. Niiden tärkeyttä ei voi kyllin korostaa. Pepin hahmossa on myös melankolisuutta ja surua, mikä tekee Pepistä kiinnostavan. Vahva ei ole yhtä kuin aina iloinen ja reipas.

Sormunen ei ole lainkaan sosiaalisessa mediassa, ei ole koskaan ollut.

– Olen yksityinen henkilö, vaikka ammattini puolesta esillä olenkin. En ole ikinä kokenut tarvetta hakeutua someen.

Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu sai ensi-iltansa Seinäjoen kaupunginteatterin Alvar-näyttämöllä lauantaina 14.3.2020 Maanantaina 16.3.2020 teatterin esitykset keväältä perutaan. Samalla Seinäjoen kaupunginteatteri ilmoitti aloittavansa koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut. Peppi Pitkätossun esitykset siirtyvät keväälle 2021. 

Henna Sormunen, 25

Kotoisin Sauvosta.

Valmistunut teatterikorkeakoulusta näyttelijäksi 2018.

Näyttelijänä Seinäjoen kaupunginteatterissa, asuu Tampereella ja Seinäjoella.