Viikon dokumentti: Mitä tapahtui Patty Hearstille? Kidnapattu kääntyi kaappaajiensa ideologiaan

15.05.2019

Kulttuuritoimitus nostaa viikoittain esiin yhden kiinnostavan dokumenttielokuvan, joka on nähtävissä tv-kanavilla tai suoratoistopalveluissa. Hanna Telakoski kirjoittaa CNN:n minisarjasta The Radical Story of Patty Hearst.

Hanna Telakoski

Vastarintaliike SLA (Symbionese Liberation Army) kidnappasi vuonna 1974 vauraan nuoren naisen, Patricia (Patty) Hearstin, joka kääntyi hyvin nopeasti kaappaajiensa ideologiaan. Hän oli mukana muun muassa aseellisissa ryöstöissä, viesti ulkomaailmalle nauhoitteilla uskollisuuttaan ideologialle ja kertoi läheisistä suhteestaan terroristijärjestöksi luonnehditun liikkeen keskeisiin hahmoihin.

The Radical Story of Patty Hearst -dokumenttisarja kuvaa mainitun ryhmittymän rakennetta ja toimintaa. Aikaansa ehkä jopa edellä ryhmä oli esimerkiksi siinä, että suurin osa liikkeen jäsenistä oli vahvoiksi feministeiksi tunnustautuvia naisia. Miesten suhteesta feminismiin ei mainita, mutta ryhmittymän kerrotaan eläneen tasavertaisina tovereina, joita yhdisti sama päämäärä. Toiminta oli suoraa ja väkivaltaista, joskin se esittäytyy hieman hahmottomana. Feministisyydestäkin voidaan olla montaa mieltä, kun väkivalta on näin keskeisessä roolissa.

Ainutlaatuiseksi luonnehdittuun tapahtumakulkuun liittyen äänessä ovat niin eri alojen asiantuntijat kuin tapahtumiin osalliset. Isoin koko kuvaa leimaava tekijä on, että Patty Hearst ja hänen sukunsa on kieltäytynyt osallisuudesta dokumentin tekoon eikä ole antanut asiaan liittyviä haastatteluja.

Silminnäkijöiden kertomuksista huolimatta aukko on merkittävä. Tarina kertoo Hearstista, mutta se ei ole hänen omansa.

True crimen luonne

Laadukas true crime -dokumentti vaati perustakseen hyvän tarinan, joka on tosi. Genren viehättävyys on osin siinä, että totuus todellakin on parhaimmillaan tarua ihmeellisempää. Hyvä tarina ei kuitenkaan itsessään vielä riitä. Sen ympärille tulee rakentaa kiehtovia kuvia tai mahdollisia oletuksia tapahtumien kulusta ja syy- ja seuraussuhteista. Keskeisiä ovat vaihtoehtoiset näkökulmat ja se millaisessa valossa tiedossa olevat faktat esitetään. Näissä The Radical Story of Patty Hearst onnistuu keskimääräistä paremmin. Tätä tukee kiehtova ja aikaa kestävä tarina.

Hyvä dokumentti ei pureskele valmiiksi. Se esittää faktoja tai uskomuksia aiheensa tiimoilta ja antaa katsojan vetää johtopäätöksensä itse. Valveutunut katsoja käsittää, että aina on kyse jonkun kertomasta kertomuksesta. Asiat eivät todellakaan ole aina sitä, miltä ne ensin vaikuttavat. Tapahtumien todellista luonnetta voi vain valistuneesti arvailla. Tämä ei juurikaan eroa tavallisen ihmisen arjen logiikasta, vaikka kontrollin harha pitääkin meidät usein pehmeässä otteessaan.

Viime kädessä emme ole yhtään niin vakaalla pohjalla elämissämme kuin tietyt psyykemme rakenteet tahtovat meidän uskovan. True crime -dokkarit tuovat tähän tietynlaisen oivaltavan pilkahduksen. Niiden tenho perustuu siihen, että parhaimmillaannekiskaisevat meidät otteeseensa, pois omasta maallisesta jurnutuksestamme. Lisäksi niiden tosi luonne luo lukemattomia mahdollisia assosiatiivisia samaistumispintoja.

Uhri vai rikollinen?

Patricia Hearst.

Kun SLA-ryhmittymä jää kiinni 1,5 vuotta kidnappauksen jälkeen, Patty kääntyy takaisin alkuperäiseen minäänsä. Hän puolustautuu oikeudenkäynneissä sillä, että on tullut pakotetuksi vasten tahtoaan. Vastakkaiset kannat kimpoilevat edestakaisin. Esiin nostetaan myös Tukholma-syndroomana tunnettu tila, jossa kaapattu muodostaa myötämielisen suhteen kaappaajaansa tai kiintyy tähän.

Sarja on suhteellisen ansiokas kokonaisuus, josta käy hyvin ilmi ajan henki, taustalla vaikuttava Vietnamin sota, rasistiset uskomukset ja muut amerikkalaisen yhteiskunnan epäkohdat, joita vastaan varsinkin nuoriso nousee. Se herättää myös kysymyksiä ihmisen psyyken reagoinnista ja vääjäämättä myös eriarvoisuudesta, statuksen merkityksestä siinä kuinka tulee kohdelluksi lain edessä.

True crime -ideologiaa luonnehtii hyvin tuttu Twin Peaks -sitaatti ”things are not what they seem” – tai ehkä vielä paremmin ”totuus on tuolla ulkona”, kuten Salaiset kansiot julisti.

Tämä jää tässäkin tapauksessa käteen. Visuaalisilla valinnoilla, tietynlaisella kuvamaailmalla, laadukkaalla dramatisoinnilla, kaitafilmin pätkillä ja valokuvilla luodaan mystistä, osin oletettua kuvaa menneestä. Väritys, valot, vaatteet, tyylit, katukuva ja muutoksen vääjäämätön luonne, ihmiset eri aikakausina, samanlaisina.

Mainitsemisen arvoista dokumentissa on, että siinä sivutaan ensimmäisiä todellisia live-lähetyksiä, raportteja tapahtumapaikalta, kun poliisin SWAT-joukot ja SLA ottavat yhteen ja ammuskelevat näyttävästi asutusalueella. Tätä ennen uutisointi oli tapahtunut filmikameroilla, nyt kuvaan astui video uusine mahdollisuuksineen.

Kultalusikka suussa syntynyt nuori nainen elää puolitoista vuotta täysimittaista kaupunkisissin elämää ja on osallinen jopa murhaan. Hän kuitenkin palaa vanhaan elämäänsä ja statukseensa lopulta hyvin vähäisin seurauksin.

Mitä tapaus opettaa?

Poliisin SWAT-joukko ottaa yhteen SLA:n kanssa asutusalueella Los Angelesin Comptonissa 17.5.1974.

Patty Hearstin tapaus on myös kertomus tarinan hallinnan merkityksestä. Siinä nuori nainen räiskii konetuliaseella losangelesilaisella kadulla, on mukana pankkiryöstöissä ja pommi-iskuissa. Kaikesta tästä huolimatta hän kuitenkin lopulta jatkaa yläluokkaista elämäänsä.

Valta ja raha ei välttämättä pelasta vankilalta, mutta niistä voi olla merkittävää, jopa käänteentekevää hyötyä. Niiden avulla voidaan hallita mediaa ja painostaa oikeuslaitosta. Julkisen mielipiteen arvoa ei tule koskaan vähätellä.

Pattyn tapaus osoittaa osaltaan, että toisen pään sisään on mahdotonta päästä. Onko Patty uhri vai rikollinen, tulisiko häntä rangaista vai tulisiko hänen saada osakseen sympatiaa? Kenen puolella hän lopulta on?

Sen tietää ainoastaan Patty Hearst, eikä välttämättä hänkään. Kuten SLA:n toinen entinen jäsen dokumentissa toteaa, se miten Patty elää tapahtumien aiheuttaman ristiriidan kanssa, jää mysteeriksi. Hän jatkaa elämäänsä rikkaana, näyttelykoiria kasvattavana esikaupunkirouvana.

Mustavalkoiset valvontakamerakuvat peruukkipäisestä Patty Hearstista ryöstämässä pankkia ovat vimmaisessa alkuvoimaisuudessaan vavahduttavan kauniita.

The Radical Story of Patty Hearst katsottavissa Yle Areenassa 24.6.2019 saakka.

 

Katso myös

The Jinx: The Life and Deaths of Robert Durst

2015 | HBO | minisarja, 6 jaksoa
The Jinx kertoo kolmesta murhasta epäillystä Robert Durstista. Hän on newyorkilaisen kiinteistömogulin poika, jonka vaiheita ja mahdollista osallisuutta murhiin dokumentissa käydään läpi.

Team Foxcatcher

2016 | Netflix
Dokumenttielokuva kertoo upporikkaasta, paranoidia skitsofreniaa sairastavasta John E. du Pontista ja tämän ajautumisesta vainoharhaiseen maailmaan, jonka yhtenä lopputuloksena on olympiapainija Dave Schultzin murha.

Voyer

2017 | Netflix
Dokumentti motellinomistaja Gerald Foosista, joka tirkisteli vieraitaan vuosikymmenien ajan, sekä toiminnan paljastaneesta toimittaja Gay Talesesta.

The Staircase – Murhaportaat?

2018 | Netflix | dokumenttisarja, 13 jaksoa
Dokumenttisarja kertoo kirjailija Michael Petersonin vaimon kuolemasta epäilyttävissä olosuhteissa ja sitä seuranneesta murhatutkinnasta. Onko kyseessä tapaturma vai murha?

Wild Wild Country

2018 | Netflix | minisarja, 6 jaksoa
Dokumentaarinen minisarja kultista, joka rakentaa utopistisen kaupungin Oregonin erämaahan ja ajautuu konflikteihin paikallisten kanssa.

Out of Thin Air

2019 | Netflix
Dokumentti Islannissa vuonna 1976 tapahtuneista katoamisista ja murhista sekä ihmisen muistin oikukkuudesta.